munkkirinkilä

Finnish

Etymology

munkki + rinkilä

Noun

munkkirinkilä

  1. A doughnut.

Declension

Inflection of munkkirinkilä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative munkkirinkilä munkkirinkilät
genitive munkkirinkilän munkkirinkilöiden
munkkirinkilöitten
partitive munkkirinkilää munkkirinkilöitä
illative munkkirinkilään munkkirinkilöihin
singular plural
nominative munkkirinkilä munkkirinkilät
accusative nom. munkkirinkilä munkkirinkilät
gen. munkkirinkilän
genitive munkkirinkilän munkkirinkilöiden
munkkirinkilöitten
munkkirinkiläinrare
partitive munkkirinkilää munkkirinkilöitä
inessive munkkirinkilässä munkkirinkilöissä
elative munkkirinkilästä munkkirinkilöistä
illative munkkirinkilään munkkirinkilöihin
adessive munkkirinkilällä munkkirinkilöillä
ablative munkkirinkilältä munkkirinkilöiltä
allative munkkirinkilälle munkkirinkilöille
essive munkkirinkilänä munkkirinkilöinä
translative munkkirinkiläksi munkkirinkilöiksi
instructive munkkirinkilöin
abessive munkkirinkilättä munkkirinkilöittä
comitative munkkirinkilöineen

Synonyms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.