muunnelma

Finnish

Noun

muunnelma

  1. A variant.

Declension

Inflection of muunnelma (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative muunnelma muunnelmat
genitive muunnelman muunnelmien
partitive muunnelmaa muunnelmia
illative muunnelmaan muunnelmiin
singular plural
nominative muunnelma muunnelmat
accusative nom. muunnelma muunnelmat
gen. muunnelman
genitive muunnelman muunnelmien
muunnelmainrare
partitive muunnelmaa muunnelmia
inessive muunnelmassa muunnelmissa
elative muunnelmasta muunnelmista
illative muunnelmaan muunnelmiin
adessive muunnelmalla muunnelmilla
ablative muunnelmalta muunnelmilta
allative muunnelmalle muunnelmille
essive muunnelmana muunnelmina
translative muunnelmaksi muunnelmiksi
instructive muunnelmin
abessive muunnelmatta muunnelmitta
comitative muunnelmineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.