olla pakko

Finnish

Etymology

olla + pakko

Verb

olla pakko

  1. (impersonal) to have to, must
    Minun on pakko päästä täältä ulos.
    I must get out of here.

Conjugation
Conjugation of olla pakko
indicative
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. minun on pakko minun ei ole pakko 1st sing. minun on ollut pakko minun ei ole ollut pakko
2nd sing. sinun on pakko sinun ei ole pakko 2nd sing. sinun on ollut pakko sinun ei ole ollut pakko
3rd sing. hänen on pakko hänen ei ole pakko 3rd sing. hänen on ollut pakko hänen ei ole ollut pakko
1st plur. meidän on pakko meidän ei ole pakko 1st plur. meidän on ollut pakko meidän ei ole ollut pakko
2nd plur. teidän on pakko teidän ei ole pakko 2nd plur. teidän on ollut pakko teidän ei ole ollut pakko
3rd plur. heidän on pakko heidän ei ole pakko 3rd plur. heidän on ollut pakko heidän ei ole ollut pakko
passive on pakko ei ole pakko passive on ollut pakko ei ole ollut pakko
past pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. minun oli pakko minun ei ollut pakko 1st sing. minun oli ollut pakko minun ei ollut ollut pakko
2nd sing. sinun oli pakko sinun ei ollut pakko 2nd sing. sinun oli ollut pakko sinun ei ollut ollut pakko
3rd sing. hänen oli pakko hänen ei ollut pakko 3rd sing. hänen oli ollut pakko hänen ei ollut ollut pakko
1st plur. meidän oli pakko meidän ei ollut pakko 1st plur. meidän oli ollut pakko meidän ei ollut ollut pakko
2nd plur. teidän oli pakko teidän ei ollut pakko 2nd plur. teidän oli ollut pakko teidän ei ollut ollut pakko
3rd plur. heidän oli pakko heidän ei ollut pakko 3rd plur. heidän oli ollut pakko heidän ei ollut ollut pakko
passive oli pakko ei ollut pakko passive oli ollut pakko ei ollut ollut pakko
conditional
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. minun olisi pakko minun ei olisi pakko 1st sing. minun olisi ollut pakko minun ei olisi ollut pakko
2nd sing. sinun olisi pakko sinun ei olisi pakko 2nd sing. sinun olisi ollut pakko sinun ei olisi ollut pakko
3rd sing. hänen olisi pakko hänen ei olisi pakko 3rd sing. hänen olisi ollut pakko hänen ei olisi ollut pakko
1st plur. meidän olisi pakko meidän ei olisi pakko 1st plur. meidän olisi ollut pakko meidän ei olisi ollut pakko
2nd plur. teidän olisi pakko teidän ei olisi pakko 2nd plur. teidän olisi ollut pakko teidän ei olisi ollut pakko
3rd plur. heidän olisi pakko heidän ei olisi pakko 3rd plur. heidän olisi ollut pakko heidän ei olisi ollut pakko
passive olisi pakko ei olisi pakko passive sinun olisi ollut pakko ei olisi ollut pakko
imperative
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. – – 1st sing. – –
2nd sing. olkoon sinun pakko älköön sinun olko pakko 2nd sing. - -
3rd sing. olkoon hänen pakko älköön hänen olko pakko 3rd sing. - -
1st plur. olkoon meidän pakko älköön meidän olko pakko 1st plur. - -
2nd plur. olkoon teidän pakko älköön teidän olko pakko 2nd plur. - -
3rd plur. olkoon heidän pakko älköön heidän olko pakko 3rd plur. - -
passive olkoon pakko älköön olko pakko passive - -
potential
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. minun lienee pakko minun ei liene pakko 1st sing. minun lienee ollut pakko minun ei liene ollut pakko
2nd sing. sinun lienee pakko sinun ei liene pakko 2nd sing. sinun lienee ollut pakko sinun ei liene ollut pakko
3rd sing. hänen lienee pakko hänen ei liene pakko 3rd sing. hänen lienee ollut pakko hänen ei liene ollut pakko
1st plur. meidän lienee pakko meidän ei liene pakko 1st plur. meidän lienee ollut pakko meidän ei liene ollut pakko
2nd plur. teidän lienee pakko teidän ei liene pakko 2nd plur. teidän lienee ollut pakko teidän ei liene ollut pakko
3rd plur. heidän lienee pakko heidän ei liene pakko 3rd plur. heidän lienee ollut pakko heidän ei liene ollut pakko
passive lienee pakko ei liene pakko passive lienee ollut pakko ei liene ollut pakko
Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I olla pakko present - -
long I2 -2 past - -
II inessive1 -1 - agent1, 3 -1, 3
instructive - – negative -
III inessive - – 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative - –
illative - –
adessive - –
abessive - –
instructive - -
IV nominative -
partitive -
V -2

Synonyms

See also
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.