omainen

Finnish

Etymology

oma + -inen

Pronunciation

  • Hyphenation: o‧mai‧nen

Noun

omainen

  1. close relative/relation (member of the same family)
    lähin ~ : the next of kin, closest relative/relation
  2. (in the plural) the (immediate) family

Declension

Inflection of omainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative omainen omaiset
genitive omaisen omaisten
omaisien
partitive omaista omaisia
illative omaiseen omaisiin
singular plural
nominative omainen omaiset
accusative nom. omainen omaiset
gen. omaisen
genitive omaisen omaisten
omaisien
partitive omaista omaisia
inessive omaisessa omaisissa
elative omaisesta omaisista
illative omaiseen omaisiin
adessive omaisella omaisilla
ablative omaiselta omaisilta
allative omaiselle omaisille
essive omaisena omaisina
translative omaiseksi omaisiksi
instructive omaisin
abessive omaisetta omaisitta
comitative omaisineen

Derived terms

  • omaishoitaja
  • omaishoito
  • omaistenpäivä

See also

Adjective

omainen (comparative omaisempi, superlative omaisin)

  1. genitive + ~ : resembling, -like, -ish; used to form compound terms.

Declension

Inflection of omainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative omainen omaiset
genitive omaisen omaisten
omaisien
partitive omaista omaisia
illative omaiseen omaisiin
singular plural
nominative omainen omaiset
accusative nom. omainen omaiset
gen. omaisen
genitive omaisen omaisten
omaisien
partitive omaista omaisia
inessive omaisessa omaisissa
elative omaisesta omaisista
illative omaiseen omaisiin
adessive omaisella omaisilla
ablative omaiselta omaisilta
allative omaiselle omaisille
essive omaisena omaisina
translative omaiseksi omaisiksi
instructive omaisin
abessive omaisetta omaisitta
comitative omaisine

Compounds

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.