omapäinen

Finnish

Etymology

oma (“own”) +‎ pää (“head”) +‎ -inen

Adjective

omapäinen

  1. self-willed, obstinate
  2. opinionated, set (fixed in one’s opinion)

Declension
Inflection of omapäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative omapäinen omapäiset
genitive omapäisen omapäisten
omapäisien
partitive omapäistä omapäisiä
illative omapäiseen omapäisiin
singular plural
nominative omapäinen omapäiset
accusative nom. omapäinen omapäiset
gen. omapäisen
genitive omapäisen omapäisten
omapäisien
partitive omapäistä omapäisiä
inessive omapäisessä omapäisissä
elative omapäisestä omapäisistä
illative omapäiseen omapäisiin
adessive omapäisellä omapäisillä
ablative omapäiseltä omapäisiltä
allative omapäiselle omapäisille
essive omapäisenä omapäisinä
translative omapäiseksi omapäisiksi
instructive — omapäisin
abessive omapäisettä omapäisittä
comitative — omapäisine

Derived terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.