onnettomuus

Finnish

Etymology

onneton + -uus

Noun

onnettomuus

  1. accident (event caused by non-human factors with negative consequences)

Declension

Inflection of onnettomuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative onnettomuus onnettomuudet
genitive onnettomuuden onnettomuuksien
partitive onnettomuutta onnettomuuksia
illative onnettomuuteen onnettomuuksiin
singular plural
nominative onnettomuus onnettomuudet
accusative nom. onnettomuus onnettomuudet
gen. onnettomuuden
genitive onnettomuuden onnettomuuksien
partitive onnettomuutta onnettomuuksia
inessive onnettomuudessa onnettomuuksissa
elative onnettomuudesta onnettomuuksista
illative onnettomuuteen onnettomuuksiin
adessive onnettomuudella onnettomuuksilla
ablative onnettomuudelta onnettomuuksilta
allative onnettomuudelle onnettomuuksille
essive onnettomuutena onnettomuuksina
translative onnettomuudeksi onnettomuuksiksi
instructive onnettomuuksin
abessive onnettomuudetta onnettomuuksitta
comitative onnettomuuksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.