pihi

Finnish

Etymology

From pihistää.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈpihi/, [ˈpiɦi]
  • Rhymes: -ihi
  • Hyphenation: pi‧hi

Adjective

pihi (comparative pihimpi, superlative pihein)

  1. miserly, stingy

Declension
Inflection of pihi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative pihi pihit
genitive pihin pihien
partitive pihiä pihejä
illative pihiin piheihin
singular plural
nominative pihi pihit
accusative nom. pihi pihit
gen. pihin
genitive pihin pihien
partitive pihiä pihejä
inessive pihissä piheissä
elative pihistä piheistä
illative pihiin piheihin
adessive pihillä piheillä
ablative pihiltä piheiltä
allative pihille piheille
essive pihinä piheinä
translative pihiksi piheiksi
instructive — pihein
abessive pihittä piheittä
comitative — piheine

Synonyms

Antonyms

Verb

pihi

  1. Third-person singular indicative past form of pihiä.
  2. Indicative present connegative form of pihiä.
  3. Second-person singular imperative present form of pihiä.
  4. Second-person singular imperative present connegative form of pihiä.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.