priimus

Finnish

Etymology

< Latin primus (“first”)

Noun

priimus

  1. best student, valedictorian, head of the class (individual who gets the highest grades in a class)
    Hän oli aina luokkansa priimus.
    He was always the best student in his class.
    Hän valmistui luokkansa priimuksena.
    He graduated at the head of his class.
  2. short for priimuskeitin

Declension
Inflection of priimus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative priimus priimukset
genitive priimuksen priimusten
priimuksien
partitive priimusta priimuksia
illative priimukseen priimuksiin
singular plural
nominative priimus priimukset
accusative nom. priimus priimukset
gen. priimuksen
genitive priimuksen priimusten
priimuksien
partitive priimusta priimuksia
inessive priimuksessa priimuksissa
elative priimuksesta priimuksista
illative priimukseen priimuksiin
adessive priimuksella priimuksilla
ablative priimukselta priimuksilta
allative priimukselle priimuksille
essive priimuksena priimuksina
translative priimukseksi priimuksiksi
instructive — priimuksin
abessive priimuksetta priimuksitta
comitative — priimuksineen

Derived terms

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.