puhelinvastaaja

Finnish

Etymology

Compound of puhelin (telephone) + vastaaja (answerer).

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈpuɦe̞linˌʋɑstɑːjɑ]
  • Hyphenation: pu‧he‧lin‧vas‧taa‧ja
  • Rhymes: -ɑːjɑ

Noun

puhelinvastaaja

  1. An answering machine.

Declension

Inflection of puhelinvastaaja (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative puhelinvastaaja puhelinvastaajat
genitive puhelinvastaajan puhelinvastaajien
partitive puhelinvastaajaa puhelinvastaajia
illative puhelinvastaajaan puhelinvastaajiin
singular plural
nominative puhelinvastaaja puhelinvastaajat
accusative nom. puhelinvastaaja puhelinvastaajat
gen. puhelinvastaajan
genitive puhelinvastaajan puhelinvastaajien
puhelinvastaajainrare
partitive puhelinvastaajaa puhelinvastaajia
inessive puhelinvastaajassa puhelinvastaajissa
elative puhelinvastaajasta puhelinvastaajista
illative puhelinvastaajaan puhelinvastaajiin
adessive puhelinvastaajalla puhelinvastaajilla
ablative puhelinvastaajalta puhelinvastaajilta
allative puhelinvastaajalle puhelinvastaajille
essive puhelinvastaajana puhelinvastaajina
translative puhelinvastaajaksi puhelinvastaajiksi
instructive puhelinvastaajin
abessive puhelinvastaajatta puhelinvastaajitta
comitative puhelinvastaajineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.