puutarha

Finnish

Etymology

puu + tarha

Noun

puutarha

  1. garden

Declension

Inflection of puutarha (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative puutarha puutarhat
genitive puutarhan puutarhojen
partitive puutarhaa puutarhoja
illative puutarhaan puutarhoihin
singular plural
nominative puutarha puutarhat
accusative nom. puutarha puutarhat
gen. puutarhan
genitive puutarhan puutarhojen
puutarhainrare
partitive puutarhaa puutarhoja
inessive puutarhassa puutarhoissa
elative puutarhasta puutarhoista
illative puutarhaan puutarhoihin
adessive puutarhalla puutarhoilla
ablative puutarhalta puutarhoilta
allative puutarhalle puutarhoille
essive puutarhana puutarhoina
translative puutarhaksi puutarhoiksi
instructive puutarhoin
abessive puutarhatta puutarhoitta
comitative puutarhoineen

Derived terms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.