rättipää

Finnish

Etymology

rätti (rag) + pää (head)

Pronunciation

  • Hyphenation: rät‧ti‧pää
  • IPA(key): /ˈrætːiˌpæː/

Noun

rättipää

  1. (offensive) raghead

Declension

Inflection of rättipää (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative rättipää rättipäät
genitive rättipään rättipäiden
rättipäitten
partitive rättipäätä rättipäitä
illative rättipäähän rättipäihin
singular plural
nominative rättipää rättipäät
accusative nom. rättipää rättipäät
gen. rättipään
genitive rättipään rättipäiden
rättipäitten
partitive rättipäätä rättipäitä
inessive rättipäässä rättipäissä
elative rättipäästä rättipäistä
illative rättipäähän rättipäihin
adessive rättipäällä rättipäillä
ablative rättipäältä rättipäiltä
allative rättipäälle rättipäille
essive rättipäänä rättipäinä
translative rättipääksi rättipäiksi
instructive rättipäin
abessive rättipäättä rättipäittä
comitative rättipäineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.