rinnastua

Finnish

Etymology

rinnastaa + -ua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrinːɑstuɑˣ/, [ˈrinːɑs̠t̪uɑ(ʔ)]
  • Hyphenation: rin‧nas‧tu‧a

Verb

rinnastua

  1. (intransitive) to be comparable to, to be regarded as comparable to

Conjugation

Inflection of rinnastua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rinnastun en rinnastu 1st sing. olen rinnastunut en ole rinnastunut
2nd sing. rinnastut et rinnastu 2nd sing. olet rinnastunut et ole rinnastunut
3rd sing. rinnastuu ei rinnastu 3rd sing. on rinnastunut ei ole rinnastunut
1st plur. rinnastumme emme rinnastu 1st plur. olemme rinnastuneet emme ole rinnastuneet
2nd plur. rinnastutte ette rinnastu 2nd plur. olette rinnastuneet ette ole rinnastuneet
3rd plur. rinnastuvat eivät rinnastu 3rd plur. ovat rinnastuneet eivät ole rinnastuneet
passive rinnastutaan ei rinnastuta passive on rinnastuttu ei ole rinnastuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rinnastuin en rinnastunut 1st sing. olin rinnastunut en ollut rinnastunut
2nd sing. rinnastuit et rinnastunut 2nd sing. olit rinnastunut et ollut rinnastunut
3rd sing. rinnastui ei rinnastunut 3rd sing. oli rinnastunut ei ollut rinnastunut
1st plur. rinnastuimme emme rinnastuneet 1st plur. olimme rinnastuneet emme olleet rinnastuneet
2nd plur. rinnastuitte ette rinnastuneet 2nd plur. olitte rinnastuneet ette olleet rinnastuneet
3rd plur. rinnastuivat eivät rinnastuneet 3rd plur. olivat rinnastuneet eivät olleet rinnastuneet
passive rinnastuttiin ei rinnastuttu passive oli rinnastuttu ei ollut rinnastuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rinnastuisin en rinnastuisi 1st sing. olisin rinnastunut en olisi rinnastunut
2nd sing. rinnastuisit et rinnastuisi 2nd sing. olisit rinnastunut et olisi rinnastunut
3rd sing. rinnastuisi ei rinnastuisi 3rd sing. olisi rinnastunut ei olisi rinnastunut
1st plur. rinnastuisimme emme rinnastuisi 1st plur. olisimme rinnastuneet emme olisi rinnastuneet
2nd plur. rinnastuisitte ette rinnastuisi 2nd plur. olisitte rinnastuneet ette olisi rinnastuneet
3rd plur. rinnastuisivat eivät rinnastuisi 3rd plur. olisivat rinnastuneet eivät olisi rinnastuneet
passive rinnastuttaisiin ei rinnastuttaisi passive olisi rinnastuttu ei olisi rinnastuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. rinnastu älä rinnastu 2nd sing. ole rinnastunut älä ole rinnastunut
3rd sing. rinnastukoon älköön rinnastuko 3rd sing. olkoon rinnastunut älköön olko rinnastunut
1st plur. rinnastukaamme älkäämme rinnastuko 1st plur. olkaamme rinnastuneet älkäämme olko rinnastuneet
2nd plur. rinnastukaa älkää rinnastuko 2nd plur. olkaa rinnastuneet älkää olko rinnastuneet
3rd plur. rinnastukoot älkööt rinnastuko 3rd plur. olkoot rinnastuneet älkööt olko rinnastuneet
passive rinnastuttakoon älköön rinnastuttako passive olkoon rinnastuttu älköön olko rinnastuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rinnastunen en rinnastune 1st sing. lienen rinnastunut en liene rinnastunut
2nd sing. rinnastunet et rinnastune 2nd sing. lienet rinnastunut et liene rinnastunut
3rd sing. rinnastunee ei rinnastune 3rd sing. lienee rinnastunut ei liene rinnastunut
1st plur. rinnastunemme emme rinnastune 1st plur. lienemme rinnastuneet emme liene rinnastuneet
2nd plur. rinnastunette ette rinnastune 2nd plur. lienette rinnastuneet ette liene rinnastuneet
3rd plur. rinnastunevat eivät rinnastune 3rd plur. lienevät rinnastuneet eivät liene rinnastuneet
passive rinnastuttaneen ei rinnastuttane passive lienee rinnastuttu ei liene rinnastuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st rinnastua present rinnastuva rinnastuttava
long 1st2 rinnastuakseen past rinnastunut rinnastuttu
2nd inessive1 rinnastuessa rinnastuttaessa agent1, 3 rinnastuma
instructive rinnastuen negative rinnastumaton
3rd inessive rinnastumassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative rinnastumasta
illative rinnastumaan
adessive rinnastumalla
abessive rinnastumatta
instructive rinnastuman rinnastuttaman
4th nominative rinnastuminen
partitive rinnastumista
5th2 rinnastumaisillaan

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.