ruskettunut

Finnish

Etymology

< ruskettua

Adjective

ruskettunut (comparative ruskettuneempi, superlative ruskettunein)

  1. tanned, suntanned

Declension

Inflection of ruskettunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative ruskettunut ruskettuneet
genitive ruskettuneen ruskettuneiden
ruskettuneitten
partitive ruskettunutta ruskettuneita
illative ruskettuneeseen ruskettuneisiin
ruskettuneihin
singular plural
nominative ruskettunut ruskettuneet
accusative nom. ruskettunut ruskettuneet
gen. ruskettuneen
genitive ruskettuneen ruskettuneiden
ruskettuneitten
partitive ruskettunutta ruskettuneita
inessive ruskettuneessa ruskettuneissa
elative ruskettuneesta ruskettuneista
illative ruskettuneeseen ruskettuneisiin
ruskettuneihin
adessive ruskettuneella ruskettuneilla
ablative ruskettuneelta ruskettuneilta
allative ruskettuneelle ruskettuneille
essive ruskettuneena ruskettuneina
translative ruskettuneeksi ruskettuneiksi
instructive ruskettunein
abessive ruskettuneetta ruskettuneitta
comitative ruskettuneine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.