selväpäinen

Finnish

Etymology

selvä (“clear”) +‎ -päinen (“headed”)

Adjective

selväpäinen (comparative selväpäisempi, superlative selväpäisin)

  1. lucid (mentally sane)

Declension
Inflection of selväpäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative selväpäinen selväpäiset
genitive selväpäisen selväpäisten
selväpäisien
partitive selväpäistä selväpäisiä
illative selväpäiseen selväpäisiin
singular plural
nominative selväpäinen selväpäiset
accusative nom. selväpäinen selväpäiset
gen. selväpäisen
genitive selväpäisen selväpäisten
selväpäisien
partitive selväpäistä selväpäisiä
inessive selväpäisessä selväpäisissä
elative selväpäisestä selväpäisistä
illative selväpäiseen selväpäisiin
adessive selväpäisellä selväpäisillä
ablative selväpäiseltä selväpäisiltä
allative selväpäiselle selväpäisille
essive selväpäisenä selväpäisinä
translative selväpäiseksi selväpäisiksi
instructive — selväpäisin
abessive selväpäisettä selväpäisittä
comitative — selväpäisine

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.