sijainen

Finnish

Etymology

sija + -inen; this is uncommon usage of the suffix -inen: one might expect -lainen as in apulainen

Noun

sijainen

  1. substitute (person)
    toimia sijaisena -- to substitute, supply (to act as substitute of someone)
  2. short for sijaisopettaja (supply teacher)

Declension

Inflection of sijainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative sijainen sijaiset
genitive sijaisen sijaisten
sijaisien
partitive sijaista sijaisia
illative sijaiseen sijaisiin
singular plural
nominative sijainen sijaiset
accusative nom. sijainen sijaiset
gen. sijaisen
genitive sijaisen sijaisten
sijaisien
partitive sijaista sijaisia
inessive sijaisessa sijaisissa
elative sijaisesta sijaisista
illative sijaiseen sijaisiin
adessive sijaisella sijaisilla
ablative sijaiselta sijaisilta
allative sijaiselle sijaisille
essive sijaisena sijaisina
translative sijaiseksi sijaisiksi
instructive sijaisin
abessive sijaisetta sijaisitta
comitative sijaisineen

Derived terms

Compounds

  • sijaishuolto
  • sijaiskasvattaja
  • sijaiskasvatus
  • sijaiskoti
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.