sohjoutua
Finnish
Etymology
Reflexive verb derived from the noun sohjo.
Conjugation
Inflection of sohjoutua (Kotus type 52/sanoa, t-d gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | sohjoudun | en sohjoudu | 1st sing. | olen sohjoutunut | en ole sohjoutunut | |
2nd sing. | sohjoudut | et sohjoudu | 2nd sing. | olet sohjoutunut | et ole sohjoutunut | |
3rd sing. | sohjoutuu | ei sohjoudu | 3rd sing. | on sohjoutunut | ei ole sohjoutunut | |
1st plur. | sohjoudumme | emme sohjoudu | 1st plur. | olemme sohjoutuneet | emme ole sohjoutuneet | |
2nd plur. | sohjoudutte | ette sohjoudu | 2nd plur. | olette sohjoutuneet | ette ole sohjoutuneet | |
3rd plur. | sohjoutuvat | eivät sohjoudu | 3rd plur. | ovat sohjoutuneet | eivät ole sohjoutuneet | |
passive | sohjoudutaan | ei sohjouduta | passive | on sohjouduttu | ei ole sohjouduttu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | sohjouduin | en sohjoutunut | 1st sing. | olin sohjoutunut | en ollut sohjoutunut | |
2nd sing. | sohjouduit | et sohjoutunut | 2nd sing. | olit sohjoutunut | et ollut sohjoutunut | |
3rd sing. | sohjoutui | ei sohjoutunut | 3rd sing. | oli sohjoutunut | ei ollut sohjoutunut | |
1st plur. | sohjouduimme | emme sohjoutuneet | 1st plur. | olimme sohjoutuneet | emme olleet sohjoutuneet | |
2nd plur. | sohjouduitte | ette sohjoutuneet | 2nd plur. | olitte sohjoutuneet | ette olleet sohjoutuneet | |
3rd plur. | sohjoutuivat | eivät sohjoutuneet | 3rd plur. | olivat sohjoutuneet | eivät olleet sohjoutuneet | |
passive | sohjouduttiin | ei sohjouduttu | passive | oli sohjouduttu | ei ollut sohjouduttu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | sohjoutuisin | en sohjoutuisi | 1st sing. | olisin sohjoutunut | en olisi sohjoutunut | |
2nd sing. | sohjoutuisit | et sohjoutuisi | 2nd sing. | olisit sohjoutunut | et olisi sohjoutunut | |
3rd sing. | sohjoutuisi | ei sohjoutuisi | 3rd sing. | olisi sohjoutunut | ei olisi sohjoutunut | |
1st plur. | sohjoutuisimme | emme sohjoutuisi | 1st plur. | olisimme sohjoutuneet | emme olisi sohjoutuneet | |
2nd plur. | sohjoutuisitte | ette sohjoutuisi | 2nd plur. | olisitte sohjoutuneet | ette olisi sohjoutuneet | |
3rd plur. | sohjoutuisivat | eivät sohjoutuisi | 3rd plur. | olisivat sohjoutuneet | eivät olisi sohjoutuneet | |
passive | sohjouduttaisiin | ei sohjouduttaisi | passive | olisi sohjouduttu | ei olisi sohjouduttu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | sohjoudu | älä sohjoudu | 2nd sing. | ole sohjoutunut | älä ole sohjoutunut | |
3rd sing. | sohjoutukoon | älköön sohjoutuko | 3rd sing. | olkoon sohjoutunut | älköön olko sohjoutunut | |
1st plur. | sohjoutukaamme | älkäämme sohjoutuko | 1st plur. | olkaamme sohjoutuneet | älkäämme olko sohjoutuneet | |
2nd plur. | sohjoutukaa | älkää sohjoutuko | 2nd plur. | olkaa sohjoutuneet | älkää olko sohjoutuneet | |
3rd plur. | sohjoutukoot | älkööt sohjoutuko | 3rd plur. | olkoot sohjoutuneet | älkööt olko sohjoutuneet | |
passive | sohjouduttakoon | älköön sohjouduttako | passive | olkoon sohjouduttu | älköön olko sohjouduttu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | sohjoutunen | en sohjoutune | 1st sing. | lienen sohjoutunut | en liene sohjoutunut | |
2nd sing. | sohjoutunet | et sohjoutune | 2nd sing. | lienet sohjoutunut | et liene sohjoutunut | |
3rd sing. | sohjoutunee | ei sohjoutune | 3rd sing. | lienee sohjoutunut | ei liene sohjoutunut | |
1st plur. | sohjoutunemme | emme sohjoutune | 1st plur. | lienemme sohjoutuneet | emme liene sohjoutuneet | |
2nd plur. | sohjoutunette | ette sohjoutune | 2nd plur. | lienette sohjoutuneet | ette liene sohjoutuneet | |
3rd plur. | sohjoutunevat | eivät sohjoutune | 3rd plur. | lienevät sohjoutuneet | eivät liene sohjoutuneet | |
passive | sohjouduttaneen | ei sohjouduttane | passive | lienee sohjouduttu | ei liene sohjouduttu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | sohjoutua | present | sohjoutuva | sohjouduttava | ||
long 1st2 | sohjoutuakseen | past | sohjoutunut | sohjouduttu | ||
2nd | inessive1 | sohjoutuessa | sohjouduttaessa | agent1, 3 | sohjoutuma | |
instructive | sohjoutuen | — | negative | sohjoutumaton | ||
3rd | inessive | sohjoutumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
elative | sohjoutumasta | — | ||||
illative | sohjoutumaan | — | ||||
adessive | sohjoutumalla | — | ||||
abessive | sohjoutumatta | — | ||||
instructive | sohjoutuman | sohjouduttaman | ||||
4th | nominative | sohjoutuminen | ||||
partitive | sohjoutumista | |||||
5th2 | sohjoutumaisillaan |
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.