suoristua
Finnish
Etymology
Passive aspect of the verb suoristaa.
Conjugation
Inflection of suoristua (Kotus type 52/sanoa, no gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | suoristun | en suoristu | 1st sing. | olen suoristunut | en ole suoristunut | |
2nd sing. | suoristut | et suoristu | 2nd sing. | olet suoristunut | et ole suoristunut | |
3rd sing. | suoristuu | ei suoristu | 3rd sing. | on suoristunut | ei ole suoristunut | |
1st plur. | suoristumme | emme suoristu | 1st plur. | olemme suoristuneet | emme ole suoristuneet | |
2nd plur. | suoristutte | ette suoristu | 2nd plur. | olette suoristuneet | ette ole suoristuneet | |
3rd plur. | suoristuvat | eivät suoristu | 3rd plur. | ovat suoristuneet | eivät ole suoristuneet | |
passive | suoristutaan | ei suoristuta | passive | on suoristuttu | ei ole suoristuttu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | suoristuin | en suoristunut | 1st sing. | olin suoristunut | en ollut suoristunut | |
2nd sing. | suoristuit | et suoristunut | 2nd sing. | olit suoristunut | et ollut suoristunut | |
3rd sing. | suoristui | ei suoristunut | 3rd sing. | oli suoristunut | ei ollut suoristunut | |
1st plur. | suoristuimme | emme suoristuneet | 1st plur. | olimme suoristuneet | emme olleet suoristuneet | |
2nd plur. | suoristuitte | ette suoristuneet | 2nd plur. | olitte suoristuneet | ette olleet suoristuneet | |
3rd plur. | suoristuivat | eivät suoristuneet | 3rd plur. | olivat suoristuneet | eivät olleet suoristuneet | |
passive | suoristuttiin | ei suoristuttu | passive | oli suoristuttu | ei ollut suoristuttu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | suoristuisin | en suoristuisi | 1st sing. | olisin suoristunut | en olisi suoristunut | |
2nd sing. | suoristuisit | et suoristuisi | 2nd sing. | olisit suoristunut | et olisi suoristunut | |
3rd sing. | suoristuisi | ei suoristuisi | 3rd sing. | olisi suoristunut | ei olisi suoristunut | |
1st plur. | suoristuisimme | emme suoristuisi | 1st plur. | olisimme suoristuneet | emme olisi suoristuneet | |
2nd plur. | suoristuisitte | ette suoristuisi | 2nd plur. | olisitte suoristuneet | ette olisi suoristuneet | |
3rd plur. | suoristuisivat | eivät suoristuisi | 3rd plur. | olisivat suoristuneet | eivät olisi suoristuneet | |
passive | suoristuttaisiin | ei suoristuttaisi | passive | olisi suoristuttu | ei olisi suoristuttu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | suoristu | älä suoristu | 2nd sing. | ole suoristunut | älä ole suoristunut | |
3rd sing. | suoristukoon | älköön suoristuko | 3rd sing. | olkoon suoristunut | älköön olko suoristunut | |
1st plur. | suoristukaamme | älkäämme suoristuko | 1st plur. | olkaamme suoristuneet | älkäämme olko suoristuneet | |
2nd plur. | suoristukaa | älkää suoristuko | 2nd plur. | olkaa suoristuneet | älkää olko suoristuneet | |
3rd plur. | suoristukoot | älkööt suoristuko | 3rd plur. | olkoot suoristuneet | älkööt olko suoristuneet | |
passive | suoristuttakoon | älköön suoristuttako | passive | olkoon suoristuttu | älköön olko suoristuttu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | suoristunen | en suoristune | 1st sing. | lienen suoristunut | en liene suoristunut | |
2nd sing. | suoristunet | et suoristune | 2nd sing. | lienet suoristunut | et liene suoristunut | |
3rd sing. | suoristunee | ei suoristune | 3rd sing. | lienee suoristunut | ei liene suoristunut | |
1st plur. | suoristunemme | emme suoristune | 1st plur. | lienemme suoristuneet | emme liene suoristuneet | |
2nd plur. | suoristunette | ette suoristune | 2nd plur. | lienette suoristuneet | ette liene suoristuneet | |
3rd plur. | suoristunevat | eivät suoristune | 3rd plur. | lienevät suoristuneet | eivät liene suoristuneet | |
passive | suoristuttaneen | ei suoristuttane | passive | lienee suoristuttu | ei liene suoristuttu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | suoristua | present | suoristuva | suoristuttava | ||
long 1st2 | suoristuakseen | past | suoristunut | suoristuttu | ||
2nd | inessive1 | suoristuessa | suoristuttaessa | agent1, 3 | suoristuma | |
instructive | suoristuen | — | negative | suoristumaton | ||
3rd | inessive | suoristumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
elative | suoristumasta | — | ||||
illative | suoristumaan | — | ||||
adessive | suoristumalla | — | ||||
abessive | suoristumatta | — | ||||
instructive | suoristuman | suoristuttaman | ||||
4th | nominative | suoristuminen | ||||
partitive | suoristumista | |||||
5th2 | suoristumaisillaan |
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.