tarttuminen

Finnish

Etymology 1

tarttua + -minen

Noun

tarttuminen

  1. transmission, infection
Declension
Inflection of tarttuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative tarttuminen tarttumiset
genitive tarttumisen tarttumisten
tarttumisien
partitive tarttumista tarttumisia
illative tarttumiseen tarttumisiin
singular plural
nominative tarttuminen tarttumiset
accusative nom. tarttuminen tarttumiset
gen. tarttumisen
genitive tarttumisen tarttumisten
tarttumisien
partitive tarttumista tarttumisia
inessive tarttumisessa tarttumisissa
elative tarttumisesta tarttumisista
illative tarttumiseen tarttumisiin
adessive tarttumisella tarttumisilla
ablative tarttumiselta tarttumisilta
allative tarttumiselle tarttumisille
essive tarttumisena tarttumisina
translative tarttumiseksi tarttumisiksi
instructive tarttumisin
abessive tarttumisetta tarttumisitta
comitative tarttumisineen

Verb

tarttuminen

  1. Fourth infinitive of tarttua.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.