tointua
Finnish
(index to)
Conjugation
| Inflection of tointua (Kotus type 52/sanoa, nt-nn gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | toinnun | en toinnu | 1st sing. | olen tointunut | en ole tointunut | |
| 2nd sing. | toinnut | et toinnu | 2nd sing. | olet tointunut | et ole tointunut | |
| 3rd sing. | tointuu | ei toinnu | 3rd sing. | on tointunut | ei ole tointunut | |
| 1st plur. | toinnumme | emme toinnu | 1st plur. | olemme tointuneet | emme ole tointuneet | |
| 2nd plur. | toinnutte | ette toinnu | 2nd plur. | olette tointuneet | ette ole tointuneet | |
| 3rd plur. | tointuvat | eivät toinnu | 3rd plur. | ovat tointuneet | eivät ole tointuneet | |
| passive | toinnutaan | ei toinnuta | passive | on toinnuttu | ei ole toinnuttu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | toinnuin | en tointunut | 1st sing. | olin tointunut | en ollut tointunut | |
| 2nd sing. | toinnuit | et tointunut | 2nd sing. | olit tointunut | et ollut tointunut | |
| 3rd sing. | tointui | ei tointunut | 3rd sing. | oli tointunut | ei ollut tointunut | |
| 1st plur. | toinnuimme | emme tointuneet | 1st plur. | olimme tointuneet | emme olleet tointuneet | |
| 2nd plur. | toinnuitte | ette tointuneet | 2nd plur. | olitte tointuneet | ette olleet tointuneet | |
| 3rd plur. | tointuivat | eivät tointuneet | 3rd plur. | olivat tointuneet | eivät olleet tointuneet | |
| passive | toinnuttiin | ei toinnuttu | passive | oli toinnuttu | ei ollut toinnuttu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | tointuisin | en tointuisi | 1st sing. | olisin tointunut | en olisi tointunut | |
| 2nd sing. | tointuisit | et tointuisi | 2nd sing. | olisit tointunut | et olisi tointunut | |
| 3rd sing. | tointuisi | ei tointuisi | 3rd sing. | olisi tointunut | ei olisi tointunut | |
| 1st plur. | tointuisimme | emme tointuisi | 1st plur. | olisimme tointuneet | emme olisi tointuneet | |
| 2nd plur. | tointuisitte | ette tointuisi | 2nd plur. | olisitte tointuneet | ette olisi tointuneet | |
| 3rd plur. | tointuisivat | eivät tointuisi | 3rd plur. | olisivat tointuneet | eivät olisi tointuneet | |
| passive | toinnuttaisiin | ei toinnuttaisi | passive | olisi toinnuttu | ei olisi toinnuttu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | toinnu | älä toinnu | 2nd sing. | ole tointunut | älä ole tointunut | |
| 3rd sing. | tointukoon | älköön tointuko | 3rd sing. | olkoon tointunut | älköön olko tointunut | |
| 1st plur. | tointukaamme | älkäämme tointuko | 1st plur. | olkaamme tointuneet | älkäämme olko tointuneet | |
| 2nd plur. | tointukaa | älkää tointuko | 2nd plur. | olkaa tointuneet | älkää olko tointuneet | |
| 3rd plur. | tointukoot | älkööt tointuko | 3rd plur. | olkoot tointuneet | älkööt olko tointuneet | |
| passive | toinnuttakoon | älköön toinnuttako | passive | olkoon toinnuttu | älköön olko toinnuttu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | tointunen | en tointune | 1st sing. | lienen tointunut | en liene tointunut | |
| 2nd sing. | tointunet | et tointune | 2nd sing. | lienet tointunut | et liene tointunut | |
| 3rd sing. | tointunee | ei tointune | 3rd sing. | lienee tointunut | ei liene tointunut | |
| 1st plur. | tointunemme | emme tointune | 1st plur. | lienemme tointuneet | emme liene tointuneet | |
| 2nd plur. | tointunette | ette tointune | 2nd plur. | lienette tointuneet | ette liene tointuneet | |
| 3rd plur. | tointunevat | eivät tointune | 3rd plur. | lienevät tointuneet | eivät liene tointuneet | |
| passive | toinnuttaneen | ei toinnuttane | passive | lienee toinnuttu | ei liene toinnuttu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | tointua | present | tointuva | toinnuttava | ||
| long 1st2 | tointuakseen | past | tointunut | toinnuttu | ||
| 2nd | inessive1 | tointuessa | toinnuttaessa | agent1, 3 | tointuma | |
| instructive | tointuen | — | negative | tointumaton | ||
| 3rd | inessive | tointumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | tointumasta | — | ||||
| illative | tointumaan | — | ||||
| adessive | tointumalla | — | ||||
| abessive | tointumatta | — | ||||
| instructive | tointuman | toinnuttaman | ||||
| 4th | nominative | tointuminen | ||||
| partitive | tointumista | |||||
| 5th2 | tointumaisillaan | |||||
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.