toipua
Finnish
Verb
toipua
- (intransitive) to recover, recuperate, convalesce
- Kuningas loukkaantui ja on toipumassa vuoteessaan.
- The king was injured and is recovering in his bed.
- Kuningas loukkaantui ja on toipumassa vuoteessaan.
Conjugation
Inflection of toipua (Kotus type 52/sanoa, p-v gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | toivun | en toivu | 1st sing. | olen toipunut | en ole toipunut | |
2nd sing. | toivut | et toivu | 2nd sing. | olet toipunut | et ole toipunut | |
3rd sing. | toipuu | ei toivu | 3rd sing. | on toipunut | ei ole toipunut | |
1st plur. | toivumme | emme toivu | 1st plur. | olemme toipuneet | emme ole toipuneet | |
2nd plur. | toivutte | ette toivu | 2nd plur. | olette toipuneet | ette ole toipuneet | |
3rd plur. | toipuvat | eivät toivu | 3rd plur. | ovat toipuneet | eivät ole toipuneet | |
passive | toivutaan | ei toivuta | passive | on toivuttu | ei ole toivuttu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | toivuin | en toipunut | 1st sing. | olin toipunut | en ollut toipunut | |
2nd sing. | toivuit | et toipunut | 2nd sing. | olit toipunut | et ollut toipunut | |
3rd sing. | toipui | ei toipunut | 3rd sing. | oli toipunut | ei ollut toipunut | |
1st plur. | toivuimme | emme toipuneet | 1st plur. | olimme toipuneet | emme olleet toipuneet | |
2nd plur. | toivuitte | ette toipuneet | 2nd plur. | olitte toipuneet | ette olleet toipuneet | |
3rd plur. | toipuivat | eivät toipuneet | 3rd plur. | olivat toipuneet | eivät olleet toipuneet | |
passive | toivuttiin | ei toivuttu | passive | oli toivuttu | ei ollut toivuttu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | toipuisin | en toipuisi | 1st sing. | olisin toipunut | en olisi toipunut | |
2nd sing. | toipuisit | et toipuisi | 2nd sing. | olisit toipunut | et olisi toipunut | |
3rd sing. | toipuisi | ei toipuisi | 3rd sing. | olisi toipunut | ei olisi toipunut | |
1st plur. | toipuisimme | emme toipuisi | 1st plur. | olisimme toipuneet | emme olisi toipuneet | |
2nd plur. | toipuisitte | ette toipuisi | 2nd plur. | olisitte toipuneet | ette olisi toipuneet | |
3rd plur. | toipuisivat | eivät toipuisi | 3rd plur. | olisivat toipuneet | eivät olisi toipuneet | |
passive | toivuttaisiin | ei toivuttaisi | passive | olisi toivuttu | ei olisi toivuttu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | toivu | älä toivu | 2nd sing. | ole toipunut | älä ole toipunut | |
3rd sing. | toipukoon | älköön toipuko | 3rd sing. | olkoon toipunut | älköön olko toipunut | |
1st plur. | toipukaamme | älkäämme toipuko | 1st plur. | olkaamme toipuneet | älkäämme olko toipuneet | |
2nd plur. | toipukaa | älkää toipuko | 2nd plur. | olkaa toipuneet | älkää olko toipuneet | |
3rd plur. | toipukoot | älkööt toipuko | 3rd plur. | olkoot toipuneet | älkööt olko toipuneet | |
passive | toivuttakoon | älköön toivuttako | passive | olkoon toivuttu | älköön olko toivuttu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | toipunen | en toipune | 1st sing. | lienen toipunut | en liene toipunut | |
2nd sing. | toipunet | et toipune | 2nd sing. | lienet toipunut | et liene toipunut | |
3rd sing. | toipunee | ei toipune | 3rd sing. | lienee toipunut | ei liene toipunut | |
1st plur. | toipunemme | emme toipune | 1st plur. | lienemme toipuneet | emme liene toipuneet | |
2nd plur. | toipunette | ette toipune | 2nd plur. | lienette toipuneet | ette liene toipuneet | |
3rd plur. | toipunevat | eivät toipune | 3rd plur. | lienevät toipuneet | eivät liene toipuneet | |
passive | toivuttaneen | ei toivuttane | passive | lienee toivuttu | ei liene toivuttu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | toipua | present | toipuva | toivuttava | ||
long 1st2 | toipuakseen | past | toipunut | toivuttu | ||
2nd | inessive1 | toipuessa | toivuttaessa | agent1, 3 | toipuma | |
instructive | toipuen | — | negative | toipumaton | ||
3rd | inessive | toipumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
elative | toipumasta | — | ||||
illative | toipumaan | — | ||||
adessive | toipumalla | — | ||||
abessive | toipumatta | — | ||||
instructive | toipuman | toivuttaman | ||||
4th | nominative | toipuminen | ||||
partitive | toipumista | |||||
5th2 | toipumaisillaan |
Derived terms
- nouns: toipilas, toipuminen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.