tupakka

Finnish

Etymology

From Swedish tobak.

Noun

tupakka

  1. tobacco
  2. (colloquial) A cigarette

Declension

Inflection of tupakka (Kotus type 14/solakka, kk-k gradation)
nominative tupakka tupakat
genitive tupakan tupakoiden
tupakoitten
tupakkojen
partitive tupakkaa tupakoita
tupakkoja
illative tupakkaan tupakoihin
tupakkoihin
singular plural
nominative tupakka tupakat
accusative nom. tupakka tupakat
gen. tupakan
genitive tupakan tupakoiden
tupakoitten
tupakkojen
tupakkainrare
partitive tupakkaa tupakoita
tupakkoja
inessive tupakassa tupakoissa
elative tupakasta tupakoista
illative tupakkaan tupakoihin
tupakkoihin
adessive tupakalla tupakoilla
ablative tupakalta tupakoilta
allative tupakalle tupakoille
essive tupakkana tupakkoina
translative tupakaksi tupakoiksi
instructive tupakoin
abessive tupakatta tupakoitta
comitative tupakkoineen

Derived terms

Synonyms

Compounds

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.