tyyppi
Finnish
Noun
tyyppi
- type, kind (grouping based on shared characteristics)
- (slang) dude, guy
- (colloquial) Short for tyyppihyväksyntä (an official qualification or licence to operate a certain piece of equipment, to fly a certain type of aircraft etc; often used in plural form: tyypit)
- (programming) type
Declension
Inflection of tyyppi (Kotus type 5/risti, pp-p gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | tyyppi | tyypit | |
genitive | tyypin | tyyppien | |
partitive | tyyppiä | tyyppejä | |
illative | tyyppiin | tyyppeihin | |
singular | plural | ||
nominative | tyyppi | tyypit | |
accusative | nom. | tyyppi | tyypit |
gen. | tyypin | ||
genitive | tyypin | tyyppien | |
partitive | tyyppiä | tyyppejä | |
inessive | tyypissä | tyypeissä | |
elative | tyypistä | tyypeistä | |
illative | tyyppiin | tyyppeihin | |
adessive | tyypillä | tyypeillä | |
ablative | tyypiltä | tyypeiltä | |
allative | tyypille | tyypeille | |
essive | tyyppinä | tyyppeinä | |
translative | tyypiksi | tyypeiksi | |
instructive | — | tyypein | |
abessive | tyypittä | tyypeittä | |
comitative | — | tyyppeineen |
Derived terms
Compounds
compounds
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.