ulottuvuus

Finnish

Etymology

ulottuva + -uus; literally "extendingness"

Noun

ulottuvuus

  1. A dimension.

Declension

Inflection of ulottuvuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative ulottuvuus ulottuvuudet
genitive ulottuvuuden ulottuvuuksien
partitive ulottuvuutta ulottuvuuksia
illative ulottuvuuteen ulottuvuuksiin
singular plural
nominative ulottuvuus ulottuvuudet
accusative nom. ulottuvuus ulottuvuudet
gen. ulottuvuuden
genitive ulottuvuuden ulottuvuuksien
partitive ulottuvuutta ulottuvuuksia
inessive ulottuvuudessa ulottuvuuksissa
elative ulottuvuudesta ulottuvuuksista
illative ulottuvuuteen ulottuvuuksiin
adessive ulottuvuudella ulottuvuuksilla
ablative ulottuvuudelta ulottuvuuksilta
allative ulottuvuudelle ulottuvuuksille
essive ulottuvuutena ulottuvuuksina
translative ulottuvuudeksi ulottuvuuksiksi
instructive ulottuvuuksin
abessive ulottuvuudetta ulottuvuuksitta
comitative ulottuvuuksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.