valtuutettu

Finnish

Etymology

< valtuuttaa (to authorize, empower, mandate)

Noun

valtuutettu

  1. representative
  2. councilmember, councilman, councilwoman, councilor, councillor (member of a council)
  3. (only in compounds) ombudsman

Declension

Inflection of valtuutettu (Kotus type 1/valo, tt-t gradation)
nominative valtuutettu valtuutetut
genitive valtuutetun valtuutettujen
partitive valtuutettua valtuutettuja
illative valtuutettuun valtuutettuihin
singular plural
nominative valtuutettu valtuutetut
accusative nom. valtuutettu valtuutetut
gen. valtuutetun
genitive valtuutetun valtuutettujen
partitive valtuutettua valtuutettuja
inessive valtuutetussa valtuutetuissa
elative valtuutetusta valtuutetuista
illative valtuutettuun valtuutettuihin
adessive valtuutetulla valtuutetuilla
ablative valtuutetulta valtuutetuilta
allative valtuutetulle valtuutetuille
essive valtuutettuna valtuutettuina
translative valtuutetuksi valtuutetuiksi
instructive valtuutetuin
abessive valtuutetutta valtuutetuitta
comitative valtuutettuineen

Compounds

Verb

valtuutettu

  1. Past passive participle of valtuuttaa.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.