valuutta

Finnish

Etymology

Either from Swedish valuta, Russian валю́та (valjúta), all ultimately derived from Italian valutare (to weigh up), from valuta (currency).

Noun

valuutta

  1. currency

Declension

Inflection of valuutta (Kotus type 9/kala, tt-t gradation)
nominative valuutta valuutat
genitive valuutan valuuttojen
partitive valuuttaa valuuttoja
illative valuuttaan valuuttoihin
singular plural
nominative valuutta valuutat
accusative nom. valuutta valuutat
gen. valuutan
genitive valuutan valuuttojen
valuuttainrare
partitive valuuttaa valuuttoja
inessive valuutassa valuutoissa
elative valuutasta valuutoista
illative valuuttaan valuuttoihin
adessive valuutalla valuutoilla
ablative valuutalta valuutoilta
allative valuutalle valuutoille
essive valuuttana valuuttoina
translative valuutaksi valuutoiksi
instructive valuutoin
abessive valuutatta valuutoitta
comitative valuuttoineen

Compounds

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.