vanhuus

Finnish

Etymology

vanha + -uus

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈʋɑnɦuːs]
  • Hyphenation: van‧huus

Noun

vanhuus

  1. age (the stage of life)

Declension

Inflection of vanhuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative vanhuus vanhuudet
genitive vanhuuden vanhuuksien
partitive vanhuutta vanhuuksia
illative vanhuuteen vanhuuksiin
singular plural
nominative vanhuus vanhuudet
accusative nom. vanhuus vanhuudet
gen. vanhuuden
genitive vanhuuden vanhuuksien
partitive vanhuutta vanhuuksia
inessive vanhuudessa vanhuuksissa
elative vanhuudesta vanhuuksista
illative vanhuuteen vanhuuksiin
adessive vanhuudella vanhuuksilla
ablative vanhuudelta vanhuuksilta
allative vanhuudelle vanhuuksille
essive vanhuutena vanhuuksina
translative vanhuudeksi vanhuuksiksi
instructive vanhuuksin
abessive vanhuudetta vanhuuksitta
comitative vanhuuksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.