veto-oikeus

Finnish

(index ve)

Etymology

veto +‎ oikeus (“right”)

Pronunciation
  • Hyphenation: ve‧to‧-oi‧keus
  • IPA(key): /ˈʋeto(ʔ)ˌoikeus/ or /ˈʋeːtːo(ʔ)ˌoikeus/.

Noun

veto-oikeus

  1. veto (right to stop a decision or law)

Usage notes

The idea of the English verb to veto is usually expressed by the phrase käyttää veto-oikeutta (“to use the right of veto”), with a possessive suffix appended to the noun if applicable. See also vetota (“to veto”).

Declension
Inflection of veto-oikeus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative veto-oikeus veto-oikeudet
genitive veto-oikeuden veto-oikeuksien
partitive veto-oikeutta veto-oikeuksia
illative veto-oikeuteen veto-oikeuksiin
singular plural
nominative veto-oikeus veto-oikeudet
accusative nom. veto-oikeus veto-oikeudet
gen. veto-oikeuden
genitive veto-oikeuden veto-oikeuksien
partitive veto-oikeutta veto-oikeuksia
inessive veto-oikeudessa veto-oikeuksissa
elative veto-oikeudesta veto-oikeuksista
illative veto-oikeuteen veto-oikeuksiin
adessive veto-oikeudella veto-oikeuksilla
ablative veto-oikeudelta veto-oikeuksilta
allative veto-oikeudelle veto-oikeuksille
essive veto-oikeutena veto-oikeuksina
translative veto-oikeudeksi veto-oikeuksiksi
instructive — veto-oikeuksin
abessive veto-oikeudetta veto-oikeuksitta
comitative — veto-oikeuksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.