yhdistyminen
Finnish
Pronunciation
- Hyphenation: yh‧dis‧ty‧mi‧nen
- IPA(key): [ˈycdistyˌmine̞n]
Noun
yhdistyminen
- unification (the act of becoming one)
- (physics) interference (effect caused by the superposition of two systems of waves)
Declension
Inflection of yhdistyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | yhdistyminen | yhdistymiset | |
genitive | yhdistymisen | yhdistymisten yhdistymisien | |
partitive | yhdistymistä | yhdistymisiä | |
illative | yhdistymiseen | yhdistymisiin | |
singular | plural | ||
nominative | yhdistyminen | yhdistymiset | |
accusative | nom. | yhdistyminen | yhdistymiset |
gen. | yhdistymisen | ||
genitive | yhdistymisen | yhdistymisten yhdistymisien | |
partitive | yhdistymistä | yhdistymisiä | |
inessive | yhdistymisessä | yhdistymisissä | |
elative | yhdistymisestä | yhdistymisistä | |
illative | yhdistymiseen | yhdistymisiin | |
adessive | yhdistymisellä | yhdistymisillä | |
ablative | yhdistymiseltä | yhdistymisiltä | |
allative | yhdistymiselle | yhdistymisille | |
essive | yhdistymisenä | yhdistymisinä | |
translative | yhdistymiseksi | yhdistymisiksi | |
instructive | — | yhdistymisin | |
abessive | yhdistymisettä | yhdistymisittä | |
comitative | — | yhdistymisineen |
Related terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.