avioliitto

Finnish

Etymology

avio- (“marital”) +‎ liitto (“union”)

Noun

avioliitto

  1. marriage (union between people, most often a man and a woman, that creates a family tie and carries legal and/or social rights and responsibilities)
    Isovanhempieni avioliitto kesti 40 vuotta.
    My grandparents' marriage lasted for forty years.
  2. (by extension) marriage (close union).
    Ruokalistamme perustuu ranskalaisen keittön ja paikallisten raaka-aineiden avioliitolle.
    Our menu is based on a marriage of French cuisine and local ingredients.
  3. (by extension) marriage (joining of two (or more) parts).

Declension
Inflection of avioliitto (Kotus type 1/valo, tt-t gradation)
nominative avioliitto avioliitot
genitive avioliiton avioliittojen
partitive avioliittoa avioliittoja
illative avioliittoon avioliittoihin
singular plural
nominative avioliitto avioliitot
accusative nom. avioliitto avioliitot
gen. avioliiton
genitive avioliiton avioliittojen
partitive avioliittoa avioliittoja
inessive avioliitossa avioliitoissa
elative avioliitosta avioliitoista
illative avioliittoon avioliittoihin
adessive avioliitolla avioliitoilla
ablative avioliitolta avioliitoilta
allative avioliitolle avioliitoille
essive avioliittona avioliittoina
translative avioliitoksi avioliitoiksi
instructive — avioliitoin
abessive avioliitotta avioliitoitta
comitative — avioliittoineen

Synonyms

Antonyms

Derived terms

Compounds

See also
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.