heven

Finnish

Noun

heven

  1. (rare) Alternative form of hepene

Declension
Declension of heven (type askel)
singular plural
nominative heven
hepene		 hepenet
hepeneet
genitive hepenen
hepeneen		 hepenien
heventen
hepeneiden
hepeneitten
partitive heventä
hepenettä		 hepeniä
hepeneitä
accusative heven
hepenen
hepeneen		 hepenet
inessive hepenessä
hepeneessä		 hepenissä
hepeneissä
elative hepenestä
hepeneestä		 hepenistä
hepeneistä
illative hepeneen
hepeneeseen		 hepeniin
hepeneisiin
adessive hepenellä
hepeneellä		 hepenillä
hepeneillä
ablative hepeneltä
hepeneeltä		 hepeniltä
hepeneiltä
allative hepenelle
hepeneelle		 hepenille
hepeneille
essive hepenenä
hepeneenä		 hepeninä
hepeneinä
translative hepeneksi
hepeneeksi		 hepeniksi
hepeneiksi
instructive – hepenin
hepenein
abessive hepenettä
hepeneettä		 hepenittä
hepeneittä
comitative – hepenineen
hepeneineen

Anagrams

Middle English

Etymology 1

From Old English hebban, from Proto-Germanic *habjaną.

Verb

heven (third-person singular simple present heveth, present participle hevende, simple past hof, past participle yhoven)

  1. To raise, lift, heave

Descendants

Etymology 2

From Old English habban, hafian.

Verb

heven

  1. (rare) Alternative form of haven (“to have”)

Tok Pisin

Etymology

From English heaven.

Noun

heven

  1. heaven
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.