huokua
Finnish
Verb
huokua (intransitive)
- to exhale, emanate (to pass off in the form of vapour, to emit an odor etc.)
- Suo huokuu myrkyllisiä höyryjä.
- The marsh exhales noxious vapors.
- Kukista huokuu tuoksua.
- Fragrance emanates from flowers.
- Suo huokuu myrkyllisiä höyryjä.
- (figuratively) to emanate, radiate
- Hänen olemuksensa huokuu rauhallisuutta.
- Her presence radiates tranquility.
- Hänen olemuksensa huokuu rauhallisuutta.
Conjugation
Inflection of huokua (Kotus type 52/sanoa, k- gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | huoun | en huou | 1st sing. | olen huokunut | en ole huokunut | |
2nd sing. | huout | et huou | 2nd sing. | olet huokunut | et ole huokunut | |
3rd sing. | huokuu | ei huou | 3rd sing. | on huokunut | ei ole huokunut | |
1st plur. | huoumme | emme huou | 1st plur. | olemme huokuneet | emme ole huokuneet | |
2nd plur. | huoutte | ette huou | 2nd plur. | olette huokuneet | ette ole huokuneet | |
3rd plur. | huokuvat | eivät huou | 3rd plur. | ovat huokuneet | eivät ole huokuneet | |
passive | huoutaan | ei huouta | passive | on huouttu | ei ole huouttu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | huouin | en huokunut | 1st sing. | olin huokunut | en ollut huokunut | |
2nd sing. | huouit | et huokunut | 2nd sing. | olit huokunut | et ollut huokunut | |
3rd sing. | huokui | ei huokunut | 3rd sing. | oli huokunut | ei ollut huokunut | |
1st plur. | huouimme | emme huokuneet | 1st plur. | olimme huokuneet | emme olleet huokuneet | |
2nd plur. | huouitte | ette huokuneet | 2nd plur. | olitte huokuneet | ette olleet huokuneet | |
3rd plur. | huokuivat | eivät huokuneet | 3rd plur. | olivat huokuneet | eivät olleet huokuneet | |
passive | huouttiin | ei huouttu | passive | oli huouttu | ei ollut huouttu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | huokuisin | en huokuisi | 1st sing. | olisin huokunut | en olisi huokunut | |
2nd sing. | huokuisit | et huokuisi | 2nd sing. | olisit huokunut | et olisi huokunut | |
3rd sing. | huokuisi | ei huokuisi | 3rd sing. | olisi huokunut | ei olisi huokunut | |
1st plur. | huokuisimme | emme huokuisi | 1st plur. | olisimme huokuneet | emme olisi huokuneet | |
2nd plur. | huokuisitte | ette huokuisi | 2nd plur. | olisitte huokuneet | ette olisi huokuneet | |
3rd plur. | huokuisivat | eivät huokuisi | 3rd plur. | olisivat huokuneet | eivät olisi huokuneet | |
passive | huouttaisiin | ei huouttaisi | passive | olisi huouttu | ei olisi huouttu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | huou | älä huou | 2nd sing. | ole huokunut | älä ole huokunut | |
3rd sing. | huokukoon | älköön huokuko | 3rd sing. | olkoon huokunut | älköön olko huokunut | |
1st plur. | huokukaamme | älkäämme huokuko | 1st plur. | olkaamme huokuneet | älkäämme olko huokuneet | |
2nd plur. | huokukaa | älkää huokuko | 2nd plur. | olkaa huokuneet | älkää olko huokuneet | |
3rd plur. | huokukoot | älkööt huokuko | 3rd plur. | olkoot huokuneet | älkööt olko huokuneet | |
passive | huouttakoon | älköön huouttako | passive | olkoon huouttu | älköön olko huouttu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | huokunen | en huokune | 1st sing. | lienen huokunut | en liene huokunut | |
2nd sing. | huokunet | et huokune | 2nd sing. | lienet huokunut | et liene huokunut | |
3rd sing. | huokunee | ei huokune | 3rd sing. | lienee huokunut | ei liene huokunut | |
1st plur. | huokunemme | emme huokune | 1st plur. | lienemme huokuneet | emme liene huokuneet | |
2nd plur. | huokunette | ette huokune | 2nd plur. | lienette huokuneet | ette liene huokuneet | |
3rd plur. | huokunevat | eivät huokune | 3rd plur. | lienevät huokuneet | eivät liene huokuneet | |
passive | huouttaneen | ei huouttane | passive | lienee huouttu | ei liene huouttu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | huokua | present | huokuva | huouttava | ||
long 1st2 | huokuakseen | past | huokunut | huouttu | ||
2nd | inessive1 | huokuessa | huouttaessa | agent1, 3 | huokuma | |
instructive | huokuen | — | negative | huokumaton | ||
3rd | inessive | huokumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
elative | huokumasta | — | ||||
illative | huokumaan | — | ||||
adessive | huokumalla | — | ||||
abessive | huokumatta | — | ||||
instructive | huokuman | huouttaman | ||||
4th | nominative | huokuminen | ||||
partitive | huokumista | |||||
5th2 | huokumaisillaan |
Derived terms
Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.