isolaattikieli

Finnish

Etymology

isolaatti + kieli

Noun

isolaattikieli

  1. (linguistics) A language isolate.

Declension

Inflection of isolaattikieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative isolaattikieli isolaattikielet
genitive isolaattikielen isolaattikielten
isolaattikielien
partitive isolaattikieltä isolaattikieliä
illative isolaattikieleen isolaattikieliin
singular plural
nominative isolaattikieli isolaattikielet
accusative nom. isolaattikieli isolaattikielet
gen. isolaattikielen
genitive isolaattikielen isolaattikielten
isolaattikielien
partitive isolaattikieltä isolaattikieliä
inessive isolaattikielessä isolaattikielissä
elative isolaattikielestä isolaattikielistä
illative isolaattikieleen isolaattikieliin
adessive isolaattikielellä isolaattikielillä
ablative isolaattikieleltä isolaattikieliltä
allative isolaattikielelle isolaattikielille
essive isolaattikielenä isolaattikielinä
translative isolaattikieleksi isolaattikieliksi
instructive isolaattikielin
abessive isolaattikielettä isolaattikielittä
comitative isolaattikielineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.