kaakatus

Finnish

Etymology

kaakattaa (“to cackle”) +‎ -us (“-ing”)

Noun

kaakatus

  1. cackle (sound of hen)
  2. cackle (laughter similar to hens' cackle)

Declension
Inflection of kaakatus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kaakatus kaakatukset
genitive kaakatuksen kaakatusten
kaakatuksien
partitive kaakatusta kaakatuksia
illative kaakatukseen kaakatuksiin
singular plural
nominative kaakatus kaakatukset
accusative nom. kaakatus kaakatukset
gen. kaakatuksen
genitive kaakatuksen kaakatusten
kaakatuksien
partitive kaakatusta kaakatuksia
inessive kaakatuksessa kaakatuksissa
elative kaakatuksesta kaakatuksista
illative kaakatukseen kaakatuksiin
adessive kaakatuksella kaakatuksilla
ablative kaakatukselta kaakatuksilta
allative kaakatukselle kaakatuksille
essive kaakatuksena kaakatuksina
translative kaakatukseksi kaakatuksiksi
instructive — kaakatuksin
abessive kaakatuksetta kaakatuksitta
comitative — kaakatuksineen

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.