karamelli

Finnish

Etymology

From Swedish karamell, from French or German, from Spanish caramel.

Noun

karamelli

  1. (countable) sweet, candy
  2. (uncountable) caramel

Declension

Inflection of karamelli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative karamelli karamellit
genitive karamellin karamellien
partitive karamellia karamelleja
illative karamelliin karamelleihin
singular plural
nominative karamelli karamellit
accusative nom. karamelli karamellit
gen. karamellin
genitive karamellin karamellien
partitive karamellia karamelleja
inessive karamellissa karamelleissa
elative karamellista karamelleista
illative karamelliin karamelleihin
adessive karamellilla karamelleilla
ablative karamellilta karamelleilta
allative karamellille karamelleille
essive karamellina karamelleina
translative karamelliksi karamelleiksi
instructive karamellein
abessive karamellitta karamelleitta
comitative karamelleineen
Inflection of karamelli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative karamelli karamellit
genitive karamellin karamellien
partitive karamelliä karamellejä
illative karamelliin karamelleihin
singular plural
nominative karamelli karamellit
accusative nom. karamelli karamellit
gen. karamellin
genitive karamellin karamellien
partitive karamelliä karamellejä
inessive karamellissä karamelleissä
elative karamellistä karamelleistä
illative karamelliin karamelleihin
adessive karamellillä karamelleillä
ablative karamelliltä karamelleiltä
allative karamellille karamelleille
essive karamellinä karamelleinä
translative karamelliksi karamelleiksi
instructive karamellein
abessive karamellittä karamelleittä
comitative karamelleineen

Synonyms

References

  • Häkkinen, Kaisa (2004-2005). Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY. →ISBN.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.