keskustella

Finnish

Etymology

keskus +‎ -tella

Pronunciation
  • Hyphenation: kes‧kus‧tel‧la

Verb

keskustella

  1. (intransitive, + elative) To discuss, talk about/over, converse on.
  2. (intransitive, + elative) To confer, consult, negotiate; to deliberate.
  3. (intransitive, + elative) To debate on, argue over.

Conjugation
Inflection of keskustella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keskustelen en keskustele 1st sing. olen keskustellut en ole keskustellut
2nd sing. keskustelet et keskustele 2nd sing. olet keskustellut et ole keskustellut
3rd sing. keskustelee ei keskustele 3rd sing. on keskustellut ei ole keskustellut
1st plur. keskustelemme emme keskustele 1st plur. olemme keskustelleet emme ole keskustelleet
2nd plur. keskustelette ette keskustele 2nd plur. olette keskustelleet ette ole keskustelleet
3rd plur. keskustelevat eivät keskustele 3rd plur. ovat keskustelleet eivät ole keskustelleet
passive keskustellaan ei keskustella passive on keskusteltu ei ole keskusteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keskustelin en keskustellut 1st sing. olin keskustellut en ollut keskustellut
2nd sing. keskustelit et keskustellut 2nd sing. olit keskustellut et ollut keskustellut
3rd sing. keskusteli ei keskustellut 3rd sing. oli keskustellut ei ollut keskustellut
1st plur. keskustelimme emme keskustelleet 1st plur. olimme keskustelleet emme olleet keskustelleet
2nd plur. keskustelitte ette keskustelleet 2nd plur. olitte keskustelleet ette olleet keskustelleet
3rd plur. keskustelivat eivät keskustelleet 3rd plur. olivat keskustelleet eivät olleet keskustelleet
passive keskusteltiin ei keskusteltu passive oli keskusteltu ei ollut keskusteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keskustelisin en keskustelisi 1st sing. olisin keskustellut en olisi keskustellut
2nd sing. keskustelisit et keskustelisi 2nd sing. olisit keskustellut et olisi keskustellut
3rd sing. keskustelisi ei keskustelisi 3rd sing. olisi keskustellut ei olisi keskustellut
1st plur. keskustelisimme emme keskustelisi 1st plur. olisimme keskustelleet emme olisi keskustelleet
2nd plur. keskustelisitte ette keskustelisi 2nd plur. olisitte keskustelleet ette olisi keskustelleet
3rd plur. keskustelisivat eivät keskustelisi 3rd plur. olisivat keskustelleet eivät olisi keskustelleet
passive keskusteltaisiin ei keskusteltaisi passive olisi keskusteltu ei olisi keskusteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. keskustele älä keskustele 2nd sing. ole keskustellut älä ole keskustellut
3rd sing. keskustelkoon älköön keskustelko 3rd sing. olkoon keskustellut älköön olko keskustellut
1st plur. keskustelkaamme älkäämme keskustelko 1st plur. olkaamme keskustelleet älkäämme olko keskustelleet
2nd plur. keskustelkaa älkää keskustelko 2nd plur. olkaa keskustelleet älkää olko keskustelleet
3rd plur. keskustelkoot älkööt keskustelko 3rd plur. olkoot keskustelleet älkööt olko keskustelleet
passive keskusteltakoon älköön keskusteltako passive olkoon keskusteltu älköön olko keskusteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keskustellen en keskustelle 1st sing. lienen keskustellut en liene keskustellut
2nd sing. keskustellet et keskustelle 2nd sing. lienet keskustellut et liene keskustellut
3rd sing. keskustellee ei keskustelle 3rd sing. lienee keskustellut ei liene keskustellut
1st plur. keskustellemme emme keskustelle 1st plur. lienemme keskustelleet emme liene keskustelleet
2nd plur. keskustellette ette keskustelle 2nd plur. lienette keskustelleet ette liene keskustelleet
3rd plur. keskustellevat eivät keskustelle 3rd plur. lienevät keskustelleet eivät liene keskustelleet
passive keskusteltaneen ei keskusteltane passive lienee keskusteltu ei liene keskusteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st keskustella present keskusteleva keskusteltava
long 1st2 keskustellakseen past keskustellut keskusteltu
2nd inessive1 keskustellessa keskusteltaessa agent1, 3 keskustelema
instructive keskustellen — negative keskustelematon
3rd inessive keskustelemassa — 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative keskustelemasta —
illative keskustelemaan —
adessive keskustelemalla —
abessive keskustelematta —
instructive keskusteleman keskusteltaman
4th nominative keskusteleminen
partitive keskustelemista
5th2 keskustelemaisillaan

Synonyms

Derived terms

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.