kiintiöidä
Finnish
Etymology
From kiintiö.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkiːntiøi̯dæˣ/, [ˈkiːnt̪iø̞i̯dæ(ʔ)]
Conjugation
Inflection of kiintiöidä (Kotus type 62/voida, no gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | kiintiöin | en kiintiöi | 1st sing. | olen kiintiöinyt | en ole kiintiöinyt | |
2nd sing. | kiintiöit | et kiintiöi | 2nd sing. | olet kiintiöinyt | et ole kiintiöinyt | |
3rd sing. | kiintiöi | ei kiintiöi | 3rd sing. | on kiintiöinyt | ei ole kiintiöinyt | |
1st plur. | kiintiöimme | emme kiintiöi | 1st plur. | olemme kiintiöineet | emme ole kiintiöineet | |
2nd plur. | kiintiöitte | ette kiintiöi | 2nd plur. | olette kiintiöineet | ette ole kiintiöineet | |
3rd plur. | kiintiöivät | eivät kiintiöi | 3rd plur. | ovat kiintiöineet | eivät ole kiintiöineet | |
passive | kiintiöidään | ei kiintiöidä | passive | on kiintiöity | ei ole kiintiöity | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | kiintiöin | en kiintiöinyt | 1st sing. | olin kiintiöinyt | en ollut kiintiöinyt | |
2nd sing. | kiintiöit | et kiintiöinyt | 2nd sing. | olit kiintiöinyt | et ollut kiintiöinyt | |
3rd sing. | kiintiöi | ei kiintiöinyt | 3rd sing. | oli kiintiöinyt | ei ollut kiintiöinyt | |
1st plur. | kiintiöimme | emme kiintiöineet | 1st plur. | olimme kiintiöineet | emme olleet kiintiöineet | |
2nd plur. | kiintiöitte | ette kiintiöineet | 2nd plur. | olitte kiintiöineet | ette olleet kiintiöineet | |
3rd plur. | kiintiöivät | eivät kiintiöineet | 3rd plur. | olivat kiintiöineet | eivät olleet kiintiöineet | |
passive | kiintiöitiin | ei kiintiöity | passive | oli kiintiöity | ei ollut kiintiöity | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | kiintiöisin | en kiintiöisi | 1st sing. | olisin kiintiöinyt | en olisi kiintiöinyt | |
2nd sing. | kiintiöisit | et kiintiöisi | 2nd sing. | olisit kiintiöinyt | et olisi kiintiöinyt | |
3rd sing. | kiintiöisi | ei kiintiöisi | 3rd sing. | olisi kiintiöinyt | ei olisi kiintiöinyt | |
1st plur. | kiintiöisimme | emme kiintiöisi | 1st plur. | olisimme kiintiöineet | emme olisi kiintiöineet | |
2nd plur. | kiintiöisitte | ette kiintiöisi | 2nd plur. | olisitte kiintiöineet | ette olisi kiintiöineet | |
3rd plur. | kiintiöisivät | eivät kiintiöisi | 3rd plur. | olisivat kiintiöineet | eivät olisi kiintiöineet | |
passive | kiintiöitäisiin | ei kiintiöitäisi | passive | olisi kiintiöity | ei olisi kiintiöity | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | kiintiöi | älä kiintiöi | 2nd sing. | ole kiintiöinyt | älä ole kiintiöinyt | |
3rd sing. | kiintiöiköön | älköön kiintiöikö | 3rd sing. | olkoon kiintiöinyt | älköön olko kiintiöinyt | |
1st plur. | kiintiöikäämme | älkäämme kiintiöikö | 1st plur. | olkaamme kiintiöineet | älkäämme olko kiintiöineet | |
2nd plur. | kiintiöikää | älkää kiintiöikö | 2nd plur. | olkaa kiintiöineet | älkää olko kiintiöineet | |
3rd plur. | kiintiöikööt | älkööt kiintiöikö | 3rd plur. | olkoot kiintiöineet | älkööt olko kiintiöineet | |
passive | kiintiöitäköön | älköön kiintiöitäkö | passive | olkoon kiintiöity | älköön olko kiintiöity | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | kiintiöinen | en kiintiöine | 1st sing. | lienen kiintiöinyt | en liene kiintiöinyt | |
2nd sing. | kiintiöinet | et kiintiöine | 2nd sing. | lienet kiintiöinyt | et liene kiintiöinyt | |
3rd sing. | kiintiöinee | ei kiintiöine | 3rd sing. | lienee kiintiöinyt | ei liene kiintiöinyt | |
1st plur. | kiintiöinemme | emme kiintiöine | 1st plur. | lienemme kiintiöineet | emme liene kiintiöineet | |
2nd plur. | kiintiöinette | ette kiintiöine | 2nd plur. | lienette kiintiöineet | ette liene kiintiöineet | |
3rd plur. | kiintiöinevät | eivät kiintiöine | 3rd plur. | lienevät kiintiöineet | eivät liene kiintiöineet | |
passive | kiintiöitäneen | ei kiintiöitäne | passive | lienee kiintiöity | ei liene kiintiöity | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | kiintiöidä | present | kiintiöivä | kiintiöitävä | ||
long 1st2 | kiintiöidäkseen | past | kiintiöinyt | kiintiöity | ||
2nd | inessive1 | kiintiöidessä | kiintiöitäessä | agent1, 3 | kiintiöimä | |
instructive | kiintiöiden | — | negative | kiintiöimätön | ||
3rd | inessive | kiintiöimässä | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
elative | kiintiöimästä | — | ||||
illative | kiintiöimään | — | ||||
adessive | kiintiöimällä | — | ||||
abessive | kiintiöimättä | — | ||||
instructive | kiintiöimän | kiintiöitämän | ||||
4th | nominative | kiintiöiminen | ||||
partitive | kiintiöimistä | |||||
5th2 | kiintiöimäisillään |
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.