kiukutella
Finnish
Etymology
From kiukut + -ella. Frequentative form of kiukuta (“to huff”).
Verb
kiukutella
Conjugation
Inflection of kiukutella (Kotus type 67/tulla, tt-t gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | kiukuttelen | en kiukuttele | 1st sing. | olen kiukutellut | en ole kiukutellut | |
2nd sing. | kiukuttelet | et kiukuttele | 2nd sing. | olet kiukutellut | et ole kiukutellut | |
3rd sing. | kiukuttelee | ei kiukuttele | 3rd sing. | on kiukutellut | ei ole kiukutellut | |
1st plur. | kiukuttelemme | emme kiukuttele | 1st plur. | olemme kiukutelleet | emme ole kiukutelleet | |
2nd plur. | kiukuttelette | ette kiukuttele | 2nd plur. | olette kiukutelleet | ette ole kiukutelleet | |
3rd plur. | kiukuttelevat | eivät kiukuttele | 3rd plur. | ovat kiukutelleet | eivät ole kiukutelleet | |
passive | kiukutellaan | ei kiukutella | passive | on kiukuteltu | ei ole kiukuteltu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | kiukuttelin | en kiukutellut | 1st sing. | olin kiukutellut | en ollut kiukutellut | |
2nd sing. | kiukuttelit | et kiukutellut | 2nd sing. | olit kiukutellut | et ollut kiukutellut | |
3rd sing. | kiukutteli | ei kiukutellut | 3rd sing. | oli kiukutellut | ei ollut kiukutellut | |
1st plur. | kiukuttelimme | emme kiukutelleet | 1st plur. | olimme kiukutelleet | emme olleet kiukutelleet | |
2nd plur. | kiukuttelitte | ette kiukutelleet | 2nd plur. | olitte kiukutelleet | ette olleet kiukutelleet | |
3rd plur. | kiukuttelivat | eivät kiukutelleet | 3rd plur. | olivat kiukutelleet | eivät olleet kiukutelleet | |
passive | kiukuteltiin | ei kiukuteltu | passive | oli kiukuteltu | ei ollut kiukuteltu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | kiukuttelisin | en kiukuttelisi | 1st sing. | olisin kiukutellut | en olisi kiukutellut | |
2nd sing. | kiukuttelisit | et kiukuttelisi | 2nd sing. | olisit kiukutellut | et olisi kiukutellut | |
3rd sing. | kiukuttelisi | ei kiukuttelisi | 3rd sing. | olisi kiukutellut | ei olisi kiukutellut | |
1st plur. | kiukuttelisimme | emme kiukuttelisi | 1st plur. | olisimme kiukutelleet | emme olisi kiukutelleet | |
2nd plur. | kiukuttelisitte | ette kiukuttelisi | 2nd plur. | olisitte kiukutelleet | ette olisi kiukutelleet | |
3rd plur. | kiukuttelisivat | eivät kiukuttelisi | 3rd plur. | olisivat kiukutelleet | eivät olisi kiukutelleet | |
passive | kiukuteltaisiin | ei kiukuteltaisi | passive | olisi kiukuteltu | ei olisi kiukuteltu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | kiukuttele | älä kiukuttele | 2nd sing. | ole kiukutellut | älä ole kiukutellut | |
3rd sing. | kiukutelkoon | älköön kiukutelko | 3rd sing. | olkoon kiukutellut | älköön olko kiukutellut | |
1st plur. | kiukutelkaamme | älkäämme kiukutelko | 1st plur. | olkaamme kiukutelleet | älkäämme olko kiukutelleet | |
2nd plur. | kiukutelkaa | älkää kiukutelko | 2nd plur. | olkaa kiukutelleet | älkää olko kiukutelleet | |
3rd plur. | kiukutelkoot | älkööt kiukutelko | 3rd plur. | olkoot kiukutelleet | älkööt olko kiukutelleet | |
passive | kiukuteltakoon | älköön kiukuteltako | passive | olkoon kiukuteltu | älköön olko kiukuteltu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | kiukutellen | en kiukutelle | 1st sing. | lienen kiukutellut | en liene kiukutellut | |
2nd sing. | kiukutellet | et kiukutelle | 2nd sing. | lienet kiukutellut | et liene kiukutellut | |
3rd sing. | kiukutellee | ei kiukutelle | 3rd sing. | lienee kiukutellut | ei liene kiukutellut | |
1st plur. | kiukutellemme | emme kiukutelle | 1st plur. | lienemme kiukutelleet | emme liene kiukutelleet | |
2nd plur. | kiukutellette | ette kiukutelle | 2nd plur. | lienette kiukutelleet | ette liene kiukutelleet | |
3rd plur. | kiukutellevat | eivät kiukutelle | 3rd plur. | lienevät kiukutelleet | eivät liene kiukutelleet | |
passive | kiukuteltaneen | ei kiukuteltane | passive | lienee kiukuteltu | ei liene kiukuteltu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | kiukutella | present | kiukutteleva | kiukuteltava | ||
long 1st2 | kiukutellakseen | past | kiukutellut | kiukuteltu | ||
2nd | inessive1 | kiukutellessa | kiukuteltaessa | agent1, 3 | kiukuttelema | |
instructive | kiukutellen | — | negative | kiukuttelematon | ||
3rd | inessive | kiukuttelemassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
elative | kiukuttelemasta | — | ||||
illative | kiukuttelemaan | — | ||||
adessive | kiukuttelemalla | — | ||||
abessive | kiukuttelematta | — | ||||
instructive | kiukutteleman | kiukuteltaman | ||||
4th | nominative | kiukutteleminen | ||||
partitive | kiukuttelemista | |||||
5th2 | kiukuttelemaisillaan |
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.