koitua

Finnish

(index ko)

Etymology

From koit + -ua.

Pronunciation

  • Hyphenation: koi‧tu‧a
  • IPA(key): [ˈkoituɑ(ʔ)]
  • Rhymes: -oituɑ

Verb

koitua

  1. (intransitive) ~ + genitive + kohtaloksi = to be somebody's undoing, undo somebody, ruin somebody.
  2. (intransitive) ~ + genitive + parhaaksi = to turn out for somebody's best.
  3. (intransitive, monopersonal) elative + 3rd-person singular + allative + partitive = to bring (figuratively) (to somebody = allative).
    Siitä koituu hänelle hyötyä.
    It will be to his advantage.
    Siitä koituu vain vaikeuksia.
    It will bring only trouble.
  4. (intransitive) To accrue (from something = elative, to somebody = allative).
    Siitä koituu vain vaikeuksia.
    Only trouble will accrue from that.
  5. (intransitive, monopersonal) allative + 3rd-person singular + elative + partitive = to incur (something = partitive, over something = elative).
    Siitä koituu hänelle valtavasti työtä.
    S/he's going to incur lots of work over it.

Conjugation

Inflection of koitua (Kotus type 52/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koidun en koidu 1st sing. olen koitunut en ole koitunut
2nd sing. koidut et koidu 2nd sing. olet koitunut et ole koitunut
3rd sing. koituu ei koidu 3rd sing. on koitunut ei ole koitunut
1st plur. koidumme emme koidu 1st plur. olemme koituneet emme ole koituneet
2nd plur. koidutte ette koidu 2nd plur. olette koituneet ette ole koituneet
3rd plur. koituvat eivät koidu 3rd plur. ovat koituneet eivät ole koituneet
passive koidutaan ei koiduta passive on koiduttu ei ole koiduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koiduin en koitunut 1st sing. olin koitunut en ollut koitunut
2nd sing. koiduit et koitunut 2nd sing. olit koitunut et ollut koitunut
3rd sing. koitui ei koitunut 3rd sing. oli koitunut ei ollut koitunut
1st plur. koiduimme emme koituneet 1st plur. olimme koituneet emme olleet koituneet
2nd plur. koiduitte ette koituneet 2nd plur. olitte koituneet ette olleet koituneet
3rd plur. koituivat eivät koituneet 3rd plur. olivat koituneet eivät olleet koituneet
passive koiduttiin ei koiduttu passive oli koiduttu ei ollut koiduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koituisin en koituisi 1st sing. olisin koitunut en olisi koitunut
2nd sing. koituisit et koituisi 2nd sing. olisit koitunut et olisi koitunut
3rd sing. koituisi ei koituisi 3rd sing. olisi koitunut ei olisi koitunut
1st plur. koituisimme emme koituisi 1st plur. olisimme koituneet emme olisi koituneet
2nd plur. koituisitte ette koituisi 2nd plur. olisitte koituneet ette olisi koituneet
3rd plur. koituisivat eivät koituisi 3rd plur. olisivat koituneet eivät olisi koituneet
passive koiduttaisiin ei koiduttaisi passive olisi koiduttu ei olisi koiduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. koidu älä koidu 2nd sing. ole koitunut älä ole koitunut
3rd sing. koitukoon älköön koituko 3rd sing. olkoon koitunut älköön olko koitunut
1st plur. koitukaamme älkäämme koituko 1st plur. olkaamme koituneet älkäämme olko koituneet
2nd plur. koitukaa älkää koituko 2nd plur. olkaa koituneet älkää olko koituneet
3rd plur. koitukoot älkööt koituko 3rd plur. olkoot koituneet älkööt olko koituneet
passive koiduttakoon älköön koiduttako passive olkoon koiduttu älköön olko koiduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koitunen en koitune 1st sing. lienen koitunut en liene koitunut
2nd sing. koitunet et koitune 2nd sing. lienet koitunut et liene koitunut
3rd sing. koitunee ei koitune 3rd sing. lienee koitunut ei liene koitunut
1st plur. koitunemme emme koitune 1st plur. lienemme koituneet emme liene koituneet
2nd plur. koitunette ette koitune 2nd plur. lienette koituneet ette liene koituneet
3rd plur. koitunevat eivät koitune 3rd plur. lienevät koituneet eivät liene koituneet
passive koiduttaneen ei koiduttane passive lienee koiduttu ei liene koiduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st koitua present koituva koiduttava
long 1st2 koituakseen past koitunut koiduttu
2nd inessive1 koituessa koiduttaessa agent1, 3 koituma
instructive koituen negative koitumaton
3rd inessive koitumassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative koitumasta
illative koitumaan
adessive koitumalla
abessive koitumatta
instructive koituman koiduttaman
4th nominative koituminen
partitive koitumista
5th2 koitumaisillaan

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.