luritella

Finnish

Etymology

lurittaa + -ella

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈluritelːɑˣ/, [ˈlurit̪e̞lːɑ(ʔ)]
  • Hyphenation: lu‧ri‧tel‧la

Verb

luritella

  1. to play or sing cheerfully
  2. to chirp, to rattle off

Conjugation

Inflection of luritella (Kotus type 67/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lurittelen en lurittele 1st sing. olen luritellut en ole luritellut
2nd sing. lurittelet et lurittele 2nd sing. olet luritellut et ole luritellut
3rd sing. lurittelee ei lurittele 3rd sing. on luritellut ei ole luritellut
1st plur. lurittelemme emme lurittele 1st plur. olemme luritelleet emme ole luritelleet
2nd plur. lurittelette ette lurittele 2nd plur. olette luritelleet ette ole luritelleet
3rd plur. lurittelevat eivät lurittele 3rd plur. ovat luritelleet eivät ole luritelleet
passive luritellaan ei luritella passive on luriteltu ei ole luriteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lurittelin en luritellut 1st sing. olin luritellut en ollut luritellut
2nd sing. lurittelit et luritellut 2nd sing. olit luritellut et ollut luritellut
3rd sing. luritteli ei luritellut 3rd sing. oli luritellut ei ollut luritellut
1st plur. lurittelimme emme luritelleet 1st plur. olimme luritelleet emme olleet luritelleet
2nd plur. lurittelitte ette luritelleet 2nd plur. olitte luritelleet ette olleet luritelleet
3rd plur. lurittelivat eivät luritelleet 3rd plur. olivat luritelleet eivät olleet luritelleet
passive luriteltiin ei luriteltu passive oli luriteltu ei ollut luriteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lurittelisin en lurittelisi 1st sing. olisin luritellut en olisi luritellut
2nd sing. lurittelisit et lurittelisi 2nd sing. olisit luritellut et olisi luritellut
3rd sing. lurittelisi ei lurittelisi 3rd sing. olisi luritellut ei olisi luritellut
1st plur. lurittelisimme emme lurittelisi 1st plur. olisimme luritelleet emme olisi luritelleet
2nd plur. lurittelisitte ette lurittelisi 2nd plur. olisitte luritelleet ette olisi luritelleet
3rd plur. lurittelisivat eivät lurittelisi 3rd plur. olisivat luritelleet eivät olisi luritelleet
passive luriteltaisiin ei luriteltaisi passive olisi luriteltu ei olisi luriteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. lurittele älä lurittele 2nd sing. ole luritellut älä ole luritellut
3rd sing. luritelkoon älköön luritelko 3rd sing. olkoon luritellut älköön olko luritellut
1st plur. luritelkaamme älkäämme luritelko 1st plur. olkaamme luritelleet älkäämme olko luritelleet
2nd plur. luritelkaa älkää luritelko 2nd plur. olkaa luritelleet älkää olko luritelleet
3rd plur. luritelkoot älkööt luritelko 3rd plur. olkoot luritelleet älkööt olko luritelleet
passive luriteltakoon älköön luriteltako passive olkoon luriteltu älköön olko luriteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. luritellen en luritelle 1st sing. lienen luritellut en liene luritellut
2nd sing. luritellet et luritelle 2nd sing. lienet luritellut et liene luritellut
3rd sing. luritellee ei luritelle 3rd sing. lienee luritellut ei liene luritellut
1st plur. luritellemme emme luritelle 1st plur. lienemme luritelleet emme liene luritelleet
2nd plur. luritellette ette luritelle 2nd plur. lienette luritelleet ette liene luritelleet
3rd plur. luritellevat eivät luritelle 3rd plur. lienevät luritelleet eivät liene luritelleet
passive luriteltaneen ei luriteltane passive lienee luriteltu ei liene luriteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st luritella present luritteleva luriteltava
long 1st2 luritellakseen past luritellut luriteltu
2nd inessive1 luritellessa luriteltaessa agent1, 3 lurittelema
instructive luritellen negative lurittelematon
3rd inessive lurittelemassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative lurittelemasta
illative lurittelemaan
adessive lurittelemalla
abessive lurittelematta
instructive luritteleman luriteltaman
4th nominative luritteleminen
partitive lurittelemista
5th2 lurittelemaisillaan
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.