oksennus

Finnish

Etymology

From oksentaa + -us; cognate of Estonian oksendus.

Pronunciation

  • Hyphenation: ok‧sen‧nus
  • IPA(key): /ˈoksenːus/

Noun

oksennus

  1. vomit

Declension

Inflection of oksennus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative oksennus oksennukset
genitive oksennuksen oksennusten
oksennuksien
partitive oksennusta oksennuksia
illative oksennukseen oksennuksiin
singular plural
nominative oksennus oksennukset
accusative nom. oksennus oksennukset
gen. oksennuksen
genitive oksennuksen oksennusten
oksennuksien
partitive oksennusta oksennuksia
inessive oksennuksessa oksennuksissa
elative oksennuksesta oksennuksista
illative oksennukseen oksennuksiin
adessive oksennuksella oksennuksilla
ablative oksennukselta oksennuksilta
allative oksennukselle oksennuksille
essive oksennuksena oksennuksina
translative oksennukseksi oksennuksiksi
instructive oksennuksin
abessive oksennuksetta oksennuksitta
comitative oksennuksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.