outo luku

Finnish

Etymology

A calque; outo (“strange, weird”) +‎ luku (“number”).

Noun

(mathematics) weird number

Declension

Declension of outo luku (type nuoripari)

	singular	plural
nominative	outo luku	oudot luvut
genitive	oudon luvun	outojen lukujen
partitive	outoa lukua	outoja lukuja
accusative	outo luku oudon luvun	oudot luvut
inessive	oudossa luvussa	oudoissa luvuissa
elative	oudosta luvusta	oudoista luvuista
illative	outoon lukuun	outoihin lukuihin
adessive	oudolla luvulla	oudoilla luvuilla
ablative	oudolta luvulta	oudoilta luvuilta
allative	oudolle luvulle	oudoille luvuille
essive	outona lukuna	outoina lukuina
translative	oudoksi luvuksi	oudoiksi luvuiksi
instructive	–	oudoin luvuin
abessive	oudotta luvutta	oudoitta luvuitta
comitative	–	outoine lukuineen

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.