ripustus

Finnish

Etymology

ripustaa + -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈripustus/, [ˈripus̠t̪us̠]
  • Hyphenation: ri‧pus‧tus

Noun

ripustus

  1. hanging, setting to hang
  2. (automotive, usually in the plural) suspension

Declension

Inflection of ripustus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative ripustus ripustukset
genitive ripustuksen ripustusten
ripustuksien
partitive ripustusta ripustuksia
illative ripustukseen ripustuksiin
singular plural
nominative ripustus ripustukset
accusative nom. ripustus ripustukset
gen. ripustuksen
genitive ripustuksen ripustusten
ripustuksien
partitive ripustusta ripustuksia
inessive ripustuksessa ripustuksissa
elative ripustuksesta ripustuksista
illative ripustukseen ripustuksiin
adessive ripustuksella ripustuksilla
ablative ripustukselta ripustuksilta
allative ripustukselle ripustuksille
essive ripustuksena ripustuksina
translative ripustukseksi ripustuksiksi
instructive ripustuksin
abessive ripustuksetta ripustuksitta
comitative ripustuksineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.