ruuhkauttaa

Finnish

Etymology

ruuhka + -uttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈruːhkɑu̯tːɑːˣ/, [ˈruːxkɑu̯t̪ːɑː(ʔ)]
  • Hyphenation: ruuh‧kaut‧taa

Verb

ruuhkauttaa

  1. (transitive) to jam, to congest, to pile, to bottleneck

Conjugation

Inflection of ruuhkauttaa (Kotus type 53/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ruuhkautan en ruuhkauta 1st sing. olen ruuhkauttanut en ole ruuhkauttanut
2nd sing. ruuhkautat et ruuhkauta 2nd sing. olet ruuhkauttanut et ole ruuhkauttanut
3rd sing. ruuhkauttaa ei ruuhkauta 3rd sing. on ruuhkauttanut ei ole ruuhkauttanut
1st plur. ruuhkautamme emme ruuhkauta 1st plur. olemme ruuhkauttaneet emme ole ruuhkauttaneet
2nd plur. ruuhkautatte ette ruuhkauta 2nd plur. olette ruuhkauttaneet ette ole ruuhkauttaneet
3rd plur. ruuhkauttavat eivät ruuhkauta 3rd plur. ovat ruuhkauttaneet eivät ole ruuhkauttaneet
passive ruuhkautetaan ei ruuhkauteta passive on ruuhkautettu ei ole ruuhkautettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ruuhkautin en ruuhkauttanut 1st sing. olin ruuhkauttanut en ollut ruuhkauttanut
2nd sing. ruuhkautit et ruuhkauttanut 2nd sing. olit ruuhkauttanut et ollut ruuhkauttanut
3rd sing. ruuhkautti ei ruuhkauttanut 3rd sing. oli ruuhkauttanut ei ollut ruuhkauttanut
1st plur. ruuhkautimme emme ruuhkauttaneet 1st plur. olimme ruuhkauttaneet emme olleet ruuhkauttaneet
2nd plur. ruuhkautitte ette ruuhkauttaneet 2nd plur. olitte ruuhkauttaneet ette olleet ruuhkauttaneet
3rd plur. ruuhkauttivat eivät ruuhkauttaneet 3rd plur. olivat ruuhkauttaneet eivät olleet ruuhkauttaneet
passive ruuhkautettiin ei ruuhkautettu passive oli ruuhkautettu ei ollut ruuhkautettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ruuhkauttaisin en ruuhkauttaisi 1st sing. olisin ruuhkauttanut en olisi ruuhkauttanut
2nd sing. ruuhkauttaisit et ruuhkauttaisi 2nd sing. olisit ruuhkauttanut et olisi ruuhkauttanut
3rd sing. ruuhkauttaisi ei ruuhkauttaisi 3rd sing. olisi ruuhkauttanut ei olisi ruuhkauttanut
1st plur. ruuhkauttaisimme emme ruuhkauttaisi 1st plur. olisimme ruuhkauttaneet emme olisi ruuhkauttaneet
2nd plur. ruuhkauttaisitte ette ruuhkauttaisi 2nd plur. olisitte ruuhkauttaneet ette olisi ruuhkauttaneet
3rd plur. ruuhkauttaisivat eivät ruuhkauttaisi 3rd plur. olisivat ruuhkauttaneet eivät olisi ruuhkauttaneet
passive ruuhkautettaisiin ei ruuhkautettaisi passive olisi ruuhkautettu ei olisi ruuhkautettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. ruuhkauta älä ruuhkauta 2nd sing. ole ruuhkauttanut älä ole ruuhkauttanut
3rd sing. ruuhkauttakoon älköön ruuhkauttako 3rd sing. olkoon ruuhkauttanut älköön olko ruuhkauttanut
1st plur. ruuhkauttakaamme älkäämme ruuhkauttako 1st plur. olkaamme ruuhkauttaneet älkäämme olko ruuhkauttaneet
2nd plur. ruuhkauttakaa älkää ruuhkauttako 2nd plur. olkaa ruuhkauttaneet älkää olko ruuhkauttaneet
3rd plur. ruuhkauttakoot älkööt ruuhkauttako 3rd plur. olkoot ruuhkauttaneet älkööt olko ruuhkauttaneet
passive ruuhkautettakoon älköön ruuhkautettako passive olkoon ruuhkautettu älköön olko ruuhkautettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ruuhkauttanen en ruuhkauttane 1st sing. lienen ruuhkauttanut en liene ruuhkauttanut
2nd sing. ruuhkauttanet et ruuhkauttane 2nd sing. lienet ruuhkauttanut et liene ruuhkauttanut
3rd sing. ruuhkauttanee ei ruuhkauttane 3rd sing. lienee ruuhkauttanut ei liene ruuhkauttanut
1st plur. ruuhkauttanemme emme ruuhkauttane 1st plur. lienemme ruuhkauttaneet emme liene ruuhkauttaneet
2nd plur. ruuhkauttanette ette ruuhkauttane 2nd plur. lienette ruuhkauttaneet ette liene ruuhkauttaneet
3rd plur. ruuhkauttanevat eivät ruuhkauttane 3rd plur. lienevät ruuhkauttaneet eivät liene ruuhkauttaneet
passive ruuhkautettaneen ei ruuhkautettane passive lienee ruuhkautettu ei liene ruuhkautettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ruuhkauttaa present ruuhkauttava ruuhkautettava
long 1st2 ruuhkauttaakseen past ruuhkauttanut ruuhkautettu
2nd inessive1 ruuhkauttaessa ruuhkautettaessa agent1, 3 ruuhkauttama
instructive ruuhkauttaen negative ruuhkauttamaton
3rd inessive ruuhkauttamassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative ruuhkauttamasta
illative ruuhkauttamaan
adessive ruuhkauttamalla
abessive ruuhkauttamatta
instructive ruuhkauttaman ruuhkautettaman
4th nominative ruuhkauttaminen
partitive ruuhkauttamista
5th2 ruuhkauttamaisillaan
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.