soitella

Finnish

Etymology

From soittaa + -ella.

Verb

soitella

  1. Frequentative form of the verb soittaa (to play); to play for fun, in a light-hearted way, without paying too much attention to playing exactly right.
  2. To give a number of phone calls, either many to one person, or one to each of many people.
    • Olen soitellut ihmisille koko viikonlopun, mutta kukaan ei halua lahjoittaa koululle rahaa.
      • I've been calling up people for the whole weekend, but no one wants to donate money to the school.
    • Kun olin rakastunut, soittelin tyttöystävälleni yhtä mittaa.
      • When I was in love, I kept calling to my girlfriend all the time.

Conjugation

Inflection of soitella (Kotus type 67/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soittelen en soittele 1st sing. olen soitellut en ole soitellut
2nd sing. soittelet et soittele 2nd sing. olet soitellut et ole soitellut
3rd sing. soittelee ei soittele 3rd sing. on soitellut ei ole soitellut
1st plur. soittelemme emme soittele 1st plur. olemme soitelleet emme ole soitelleet
2nd plur. soittelette ette soittele 2nd plur. olette soitelleet ette ole soitelleet
3rd plur. soittelevat eivät soittele 3rd plur. ovat soitelleet eivät ole soitelleet
passive soitellaan ei soitella passive on soiteltu ei ole soiteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soittelin en soitellut 1st sing. olin soitellut en ollut soitellut
2nd sing. soittelit et soitellut 2nd sing. olit soitellut et ollut soitellut
3rd sing. soitteli ei soitellut 3rd sing. oli soitellut ei ollut soitellut
1st plur. soittelimme emme soitelleet 1st plur. olimme soitelleet emme olleet soitelleet
2nd plur. soittelitte ette soitelleet 2nd plur. olitte soitelleet ette olleet soitelleet
3rd plur. soittelivat eivät soitelleet 3rd plur. olivat soitelleet eivät olleet soitelleet
passive soiteltiin ei soiteltu passive oli soiteltu ei ollut soiteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soittelisin en soittelisi 1st sing. olisin soitellut en olisi soitellut
2nd sing. soittelisit et soittelisi 2nd sing. olisit soitellut et olisi soitellut
3rd sing. soittelisi ei soittelisi 3rd sing. olisi soitellut ei olisi soitellut
1st plur. soittelisimme emme soittelisi 1st plur. olisimme soitelleet emme olisi soitelleet
2nd plur. soittelisitte ette soittelisi 2nd plur. olisitte soitelleet ette olisi soitelleet
3rd plur. soittelisivat eivät soittelisi 3rd plur. olisivat soitelleet eivät olisi soitelleet
passive soiteltaisiin ei soiteltaisi passive olisi soiteltu ei olisi soiteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. soittele älä soittele 2nd sing. ole soitellut älä ole soitellut
3rd sing. soitelkoon älköön soitelko 3rd sing. olkoon soitellut älköön olko soitellut
1st plur. soitelkaamme älkäämme soitelko 1st plur. olkaamme soitelleet älkäämme olko soitelleet
2nd plur. soitelkaa älkää soitelko 2nd plur. olkaa soitelleet älkää olko soitelleet
3rd plur. soitelkoot älkööt soitelko 3rd plur. olkoot soitelleet älkööt olko soitelleet
passive soiteltakoon älköön soiteltako passive olkoon soiteltu älköön olko soiteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soitellen en soitelle 1st sing. lienen soitellut en liene soitellut
2nd sing. soitellet et soitelle 2nd sing. lienet soitellut et liene soitellut
3rd sing. soitellee ei soitelle 3rd sing. lienee soitellut ei liene soitellut
1st plur. soitellemme emme soitelle 1st plur. lienemme soitelleet emme liene soitelleet
2nd plur. soitellette ette soitelle 2nd plur. lienette soitelleet ette liene soitelleet
3rd plur. soitellevat eivät soitelle 3rd plur. lienevät soitelleet eivät liene soitelleet
passive soiteltaneen ei soiteltane passive lienee soiteltu ei liene soiteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st soitella present soitteleva soiteltava
long 1st2 soitellakseen past soitellut soiteltu
2nd inessive1 soitellessa soiteltaessa agent1, 3 soittelema
instructive soitellen negative soittelematon
3rd inessive soittelemassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative soittelemasta
illative soittelemaan
adessive soittelemalla
abessive soittelematta
instructive soitteleman soiteltaman
4th nominative soitteleminen
partitive soittelemista
5th2 soittelemaisillaan

Derived terms

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.