tähtihetki

Finnish

Etymology

tähti (“star”) +‎ hetki (“moment”)

Noun

tähtihetki

  1. highlight, high point (especially significant or interesting detail or event)
  2. culmination, climax, acme, pinnacle (all-time high; a point of greatest achievement or success)

Declension
Inflection of tähtihetki (Kotus type 7/ovi, no gradation)
nominative tähtihetki tähtihetket
genitive tähtihetken tähtihetkien
partitive tähtihetkeä tähtihetkiä
illative tähtihetkeen tähtihetkiin
singular plural
nominative tähtihetki tähtihetket
accusative nom. tähtihetki tähtihetket
gen. tähtihetken
genitive tähtihetken tähtihetkien
partitive tähtihetkeä tähtihetkiä
inessive tähtihetkessä tähtihetkissä
elative tähtihetkestä tähtihetkistä
illative tähtihetkeen tähtihetkiin
adessive tähtihetkellä tähtihetkillä
ablative tähtihetkeltä tähtihetkiltä
allative tähtihetkelle tähtihetkille
essive tähtihetkenä tähtihetkinä
translative tähtihetkeksi tähtihetkiksi
instructive — tähtihetkin
abessive tähtihetkettä tähtihetkittä
comitative — tähtihetkineen

Synonyms
  • (highlight): kohokohta
  • (culmination): huippuhetki
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.