tempoa

Finnish

Etymology

temmata +‎ -oa

Verb

tempoa

  1. to tear at (to pull something violently and repeatedly as in an attempt to tear it apart or break loose of it)
    Hevonen tempoi valjaissaan.
    The horse tore at its harness.

Conjugation
Inflection of tempoa (Kotus type 52/sanoa, mp-mm gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. temmon en temmo 1st sing. olen temponut en ole temponut
2nd sing. temmot et temmo 2nd sing. olet temponut et ole temponut
3rd sing. tempoo ei temmo 3rd sing. on temponut ei ole temponut
1st plur. temmomme emme temmo 1st plur. olemme temponeet emme ole temponeet
2nd plur. temmotte ette temmo 2nd plur. olette temponeet ette ole temponeet
3rd plur. tempovat eivät temmo 3rd plur. ovat temponeet eivät ole temponeet
passive temmotaan ei temmota passive on temmottu ei ole temmottu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. temmoin en temponut 1st sing. olin temponut en ollut temponut
2nd sing. temmoit et temponut 2nd sing. olit temponut et ollut temponut
3rd sing. tempoi ei temponut 3rd sing. oli temponut ei ollut temponut
1st plur. temmoimme emme temponeet 1st plur. olimme temponeet emme olleet temponeet
2nd plur. temmoitte ette temponeet 2nd plur. olitte temponeet ette olleet temponeet
3rd plur. tempoivat eivät temponeet 3rd plur. olivat temponeet eivät olleet temponeet
passive temmottiin ei temmottu passive oli temmottu ei ollut temmottu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tempoisin en tempoisi 1st sing. olisin temponut en olisi temponut
2nd sing. tempoisit et tempoisi 2nd sing. olisit temponut et olisi temponut
3rd sing. tempoisi ei tempoisi 3rd sing. olisi temponut ei olisi temponut
1st plur. tempoisimme emme tempoisi 1st plur. olisimme temponeet emme olisi temponeet
2nd plur. tempoisitte ette tempoisi 2nd plur. olisitte temponeet ette olisi temponeet
3rd plur. tempoisivat eivät tempoisi 3rd plur. olisivat temponeet eivät olisi temponeet
passive temmottaisiin ei temmottaisi passive olisi temmottu ei olisi temmottu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. temmo älä temmo 2nd sing. ole temponut älä ole temponut
3rd sing. tempokoon älköön tempoko 3rd sing. olkoon temponut älköön olko temponut
1st plur. tempokaamme älkäämme tempoko 1st plur. olkaamme temponeet älkäämme olko temponeet
2nd plur. tempokaa älkää tempoko 2nd plur. olkaa temponeet älkää olko temponeet
3rd plur. tempokoot älkööt tempoko 3rd plur. olkoot temponeet älkööt olko temponeet
passive temmottakoon älköön temmottako passive olkoon temmottu älköön olko temmottu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. temponen en tempone 1st sing. lienen temponut en liene temponut
2nd sing. temponet et tempone 2nd sing. lienet temponut et liene temponut
3rd sing. temponee ei tempone 3rd sing. lienee temponut ei liene temponut
1st plur. temponemme emme tempone 1st plur. lienemme temponeet emme liene temponeet
2nd plur. temponette ette tempone 2nd plur. lienette temponeet ette liene temponeet
3rd plur. temponevat eivät tempone 3rd plur. lienevät temponeet eivät liene temponeet
passive temmottaneen ei temmottane passive lienee temmottu ei liene temmottu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st tempoa present tempova temmottava
long 1st2 tempoakseen past temponut temmottu
2nd inessive1 tempoessa temmottaessa agent1, 3 tempoma
instructive tempoen — negative tempomaton
3rd inessive tempomassa — 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative tempomasta —
illative tempomaan —
adessive tempomalla —
abessive tempomatta —
instructive tempoman temmottaman
4th nominative tempominen
partitive tempomista
5th2 tempomaisillaan

Synonyms

Derived terms

Noun

tempoa

  1. Partitive singular form of tempo.

Norwegian Bokmål

Alternative forms

Noun

tempoa n

  1. definite plural of tempo

Norwegian Nynorsk

Noun

tempoa n

  1. definite plural of tempo
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.