välimeri

See also: Välimeri

Finnish

Etymology

väli- + meri; likely from Välimeri.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋæliˌmeri/, [ˈʋæliˌme̞ri]
  • Hyphenation: vä‧li‧me‧ri

Noun

välimeri

  1. marginal sea between two land areas or continents

Declension

Inflection of välimeri (Kotus type 24/uni, no gradation)
nominative välimeri välimeret
genitive välimeren välimerien
välimerten
partitive välimerta välimeriä
illative välimereen välimeriin
singular plural
nominative välimeri välimeret
accusative nom. välimeri välimeret
gen. välimeren
genitive välimeren välimerien
välimerten
partitive välimerta välimeriä
inessive välimeressä välimerissä
elative välimerestä välimeristä
illative välimereen välimeriin
adessive välimerellä välimerillä
ablative välimereltä välimeriltä
allative välimerelle välimerille
essive välimerenä välimerinä
translative välimereksi välimeriksi
instructive välimerin
abessive välimerettä välimerittä
comitative välimerineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.