valtuutus
Finnish
Etymology
valtuuttaa + -us
Noun
valtuutus
- authorization, mandate, power of attorney (authorisation of one person to act as the agent of another)
- empowerment
Declension
| Inflection of valtuutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | valtuutus | valtuutukset | |
| genitive | valtuutuksen | valtuutusten valtuutuksien | |
| partitive | valtuutusta | valtuutuksia | |
| illative | valtuutukseen | valtuutuksiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | valtuutus | valtuutukset | |
| accusative | nom. | valtuutus | valtuutukset |
| gen. | valtuutuksen | ||
| genitive | valtuutuksen | valtuutusten valtuutuksien | |
| partitive | valtuutusta | valtuutuksia | |
| inessive | valtuutuksessa | valtuutuksissa | |
| elative | valtuutuksesta | valtuutuksista | |
| illative | valtuutukseen | valtuutuksiin | |
| adessive | valtuutuksella | valtuutuksilla | |
| ablative | valtuutukselta | valtuutuksilta | |
| allative | valtuutukselle | valtuutuksille | |
| essive | valtuutuksena | valtuutuksina | |
| translative | valtuutukseksi | valtuutuksiksi | |
| instructive | — | valtuutuksin | |
| abessive | valtuutuksetta | valtuutuksitta | |
| comitative | — | valtuutuksineen | |
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.