vastaansanomaton

Finnish

Etymology

vastaan + sanomaton ("that cannot be spoken against")

Pronunciation

  • Hyphenation: vas‧taan‧sa‧no‧ma‧ton

Adjective

vastaansanomaton (comparative vastaansanomattomampi, superlative vastaansanomattomin)

  1. undeniable, undownable

Declension

Inflection of vastaansanomaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative vastaansanomaton vastaansanomattomat
genitive vastaansanomattoman vastaansanomattomien
partitive vastaansanomatonta vastaansanomattomia
illative vastaansanomattomaan vastaansanomattomiin
singular plural
nominative vastaansanomaton vastaansanomattomat
accusative nom. vastaansanomaton vastaansanomattomat
gen. vastaansanomattoman
genitive vastaansanomattoman vastaansanomattomien
vastaansanomatontenrare
partitive vastaansanomatonta vastaansanomattomia
inessive vastaansanomattomassa vastaansanomattomissa
elative vastaansanomattomasta vastaansanomattomista
illative vastaansanomattomaan vastaansanomattomiin
adessive vastaansanomattomalla vastaansanomattomilla
ablative vastaansanomattomalta vastaansanomattomilta
allative vastaansanomattomalle vastaansanomattomille
essive vastaansanomattomana vastaansanomattomina
translative vastaansanomattomaksi vastaansanomattomiksi
instructive vastaansanomattomin
abessive vastaansanomattomatta vastaansanomattomitta
comitative vastaansanomattomine

Synonyms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.