verhoilla
Finnish
Conjugation
Inflection of verhoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | verhoilen | en verhoile | 1st sing. | olen verhoillut | en ole verhoillut | |
2nd sing. | verhoilet | et verhoile | 2nd sing. | olet verhoillut | et ole verhoillut | |
3rd sing. | verhoilee | ei verhoile | 3rd sing. | on verhoillut | ei ole verhoillut | |
1st plur. | verhoilemme | emme verhoile | 1st plur. | olemme verhoilleet | emme ole verhoilleet | |
2nd plur. | verhoilette | ette verhoile | 2nd plur. | olette verhoilleet | ette ole verhoilleet | |
3rd plur. | verhoilevat | eivät verhoile | 3rd plur. | ovat verhoilleet | eivät ole verhoilleet | |
passive | verhoillaan | ei verhoilla | passive | on verhoiltu | ei ole verhoiltu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | verhoilin | en verhoillut | 1st sing. | olin verhoillut | en ollut verhoillut | |
2nd sing. | verhoilit | et verhoillut | 2nd sing. | olit verhoillut | et ollut verhoillut | |
3rd sing. | verhoili | ei verhoillut | 3rd sing. | oli verhoillut | ei ollut verhoillut | |
1st plur. | verhoilimme | emme verhoilleet | 1st plur. | olimme verhoilleet | emme olleet verhoilleet | |
2nd plur. | verhoilitte | ette verhoilleet | 2nd plur. | olitte verhoilleet | ette olleet verhoilleet | |
3rd plur. | verhoilivat | eivät verhoilleet | 3rd plur. | olivat verhoilleet | eivät olleet verhoilleet | |
passive | verhoiltiin | ei verhoiltu | passive | oli verhoiltu | ei ollut verhoiltu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | verhoilisin | en verhoilisi | 1st sing. | olisin verhoillut | en olisi verhoillut | |
2nd sing. | verhoilisit | et verhoilisi | 2nd sing. | olisit verhoillut | et olisi verhoillut | |
3rd sing. | verhoilisi | ei verhoilisi | 3rd sing. | olisi verhoillut | ei olisi verhoillut | |
1st plur. | verhoilisimme | emme verhoilisi | 1st plur. | olisimme verhoilleet | emme olisi verhoilleet | |
2nd plur. | verhoilisitte | ette verhoilisi | 2nd plur. | olisitte verhoilleet | ette olisi verhoilleet | |
3rd plur. | verhoilisivat | eivät verhoilisi | 3rd plur. | olisivat verhoilleet | eivät olisi verhoilleet | |
passive | verhoiltaisiin | ei verhoiltaisi | passive | olisi verhoiltu | ei olisi verhoiltu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | verhoile | älä verhoile | 2nd sing. | ole verhoillut | älä ole verhoillut | |
3rd sing. | verhoilkoon | älköön verhoilko | 3rd sing. | olkoon verhoillut | älköön olko verhoillut | |
1st plur. | verhoilkaamme | älkäämme verhoilko | 1st plur. | olkaamme verhoilleet | älkäämme olko verhoilleet | |
2nd plur. | verhoilkaa | älkää verhoilko | 2nd plur. | olkaa verhoilleet | älkää olko verhoilleet | |
3rd plur. | verhoilkoot | älkööt verhoilko | 3rd plur. | olkoot verhoilleet | älkööt olko verhoilleet | |
passive | verhoiltakoon | älköön verhoiltako | passive | olkoon verhoiltu | älköön olko verhoiltu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | verhoillen | en verhoille | 1st sing. | lienen verhoillut | en liene verhoillut | |
2nd sing. | verhoillet | et verhoille | 2nd sing. | lienet verhoillut | et liene verhoillut | |
3rd sing. | verhoillee | ei verhoille | 3rd sing. | lienee verhoillut | ei liene verhoillut | |
1st plur. | verhoillemme | emme verhoille | 1st plur. | lienemme verhoilleet | emme liene verhoilleet | |
2nd plur. | verhoillette | ette verhoille | 2nd plur. | lienette verhoilleet | ette liene verhoilleet | |
3rd plur. | verhoillevat | eivät verhoille | 3rd plur. | lienevät verhoilleet | eivät liene verhoilleet | |
passive | verhoiltaneen | ei verhoiltane | passive | lienee verhoiltu | ei liene verhoiltu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | verhoilla | present | verhoileva | verhoiltava | ||
long 1st2 | verhoillakseen | past | verhoillut | verhoiltu | ||
2nd | inessive1 | verhoillessa | verhoiltaessa | agent1, 3 | verhoilema | |
instructive | verhoillen | — | negative | verhoilematon | ||
3rd | inessive | verhoilemassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
elative | verhoilemasta | — | ||||
illative | verhoilemaan | — | ||||
adessive | verhoilemalla | — | ||||
abessive | verhoilematta | — | ||||
instructive | verhoileman | verhoiltaman | ||||
4th | nominative | verhoileminen | ||||
partitive | verhoilemista | |||||
5th2 | verhoilemaisillaan |
See also
Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.